Antavatko pankit lainaa eläkeläiselle? Entä periytyvätkö velat? Asiantuntija vastaa eläkeläisten lainanhakijoiden yleisimpiin kysymyksiin.
1. Miten pankit suhtautuvat lainaa hakevaan eläkeläiseen?
Pankit suhtautuvat lainanhakijoihin samalla tavalla iästä riippumatta. Pankin kannalta ainoat oleelliset asiat ovat asiakkaan maksukyky ja vakuudet. Jos ne ovat kunnossa, lainaa kyllä saa. Eläkeläisen maksukykyyn vaikuttaa eläkkeen suuruus. Eläkkeissä on huimia yksilökohtaisia eroja, aivan kuten palkoissakin. Juuri eläkkeelle jääneiden miesten keskieläke on yli 2 000 euroa kuussa, naisilla 500 euroa vähemmän. Toisaalta viisi prosenttia tuoreista eläkeläisistä saa yli 4 000 euroa kuussa. Se on paljon enemmän kuin suomalaisten yleisin kuukausipalkka, joka on 2 500 euroa kuussa.
Pankin on aina myös mietittävä, onko lainapäätös asiakkaan kannalta järkevä. Jos yhdeksänkymppinen hakee kahdenkymmenen vuoden asuntolainaa, on sekä pankin että henkilön itsensä etu etsiä muuta ratkaisua, esimerkiksi niin sanottua käänteistä asuntolainaa.
2. Kysytäänkö lainanhakijalta terveystietoja?
Pankit eivät utele asiakkaiden terveydestä. Eläkeläiseltä kysytään samat tiedot kuin kolmikymppiseltä.
3. Irtoaako autolaina tai muu kulutusluotto?
Rahoitusalan ammattilaisten mukaan erilaisten kulutusluottojen ottaminen on yleistynyt myös eläkeläisten keskuudessa. Esimerkiksi autoa vaihdettaessa väliraha voidaan ottaa kulutusluottona.
Nykyään yli kuusikymppisetkin ovat valmiita hakemaan uutta asuntolainaa.
Osaltaan asiaan on vaikuttanut luotonsaamisen helppous: monissa pankeissa kulutusluottohakemuksen voi täyttää verkkopankissa, ja rahat tulevat tilille heti hakemuksen hyväksymisen jälkeen. Viime vuosina luottoja tarjoavien yritysten määrä on kasvanut, mikä osaltaan on helpottanut lainansaantia.
4. Haluaisin vaihtaa asunnon. Voinko saada asuntolainaa?
Takavuosina moni piti tärkeänä, että lainat oli maksettu ennen eläkkeelle jäämistä. Nykyään luoton ottamiseen suhtaudutaan rennommin, ja yli kuusikymppisetkin ovat valmiita hakemaan uutta asuntolainaa. Sen saamiseen vaikuttavat monet asiat, joten jokaisen lainanottajan tilanne arvioidaan erikseen.
Tärkeää on, että lainanlyhennysten jälkeen jää riittävästi rahaa elämiseen – myös siinä tilanteessa, että korot nousevat nykytasolta reilusti. Esimerkiksi Nordeassa ”happotesti” tehdään laskemalla, kestääkö asiakkaan talous korkojen nousun kuuteen prosenttiin.
Pankin kannalta eläkeläisasiakkaat ovat sikäli turvallisia, että heitä ei enää työttömyys uhkaa. Korkonousua ja sairastumista vastaan pankit kauppaavat erilaisia suojautumiskeinoja. Oikeastaan ainoa elämänmyllerrys, jolta ei voi suojautua maksullisella lisäpalvelulla, on avioero.
5. Taloyhtiöön on tulossa remontti. Mistä rahat?
Taloyhtiöt ottavat usein remontteja varten niin sanotun taloyhtiölainan. Se on asukkaan kannalta helppo, sillä silloin ei tarvitse hankkia rahoitusta itse. Lainaa lyhennetään kuukausittain, usein samalla kertaa yhtiövastikkeen kanssa. Jos asunnon myy, loppuvelka jää seuraavan asukkaan hoidettavaksi.
Usein käänteisen asuntolainan vaihtoehtona olisi asunnon myynti.
Taloyhtiölainan huono puoli on se, että lainan korkomarginaali on usein henkilökohtaista lainaa korkeampi. Sen takia voi olla edullisempaa rahoittaa esimerkiksi putkiremontti käänteisellä asuntolainalla.
6. Mikä on käänteinen asuntolaina?
Putkiremonttia tai muuta isompaa rahamenoa varten pankit tarjoavat eläkeläisille käänteistä asuntolainaa. Toisin kuin tavallisessa asuntolainassa. Siinä ei oteta velkaa asuntoa varten, vaan asetetaan omassa omistuksessa oleva asunto lainan vakuudeksi.
Järjestelyn etuna on, että ikääntynyt ihminen voi jatkaa asumista omassa asunnossaan, mutta samalla saada rahallista hyötyä asuntovarallisuudestaan. Usein käänteisen asuntolainan vaihtoehtona olisi asunnon myynti ja muuttaminen pienempään asuntoon tai vuokralle.
7. Paljonko käänteistä asuntolainaa voi saada?
Osa pankeista hyväksyy käänteisen asuntolainan vakuudeksi yleensä vain Helsingissä tai muissa isoissa kaupungeissa olevia kerrostalokiinteistöjä. Toisilla pankeilla asunnon sijainti vaikuttaa lainan suuruuteen. Esimerkiksi Nordea myöntää suurissa kaupungeissa olevia asuntoja vastaan lainaa enimmillään 65 prosenttia asunnon arvosta, mutta muualla Suomessa korkeintaan 50 prosenttia.
Muuttotappiokunnissa sijaitsevien asuntojen tai vanhojen omakotitalojen omistajien voi olla hyvin hankala saada käänteistä asuntolainaa asuntojen epävarman hintakehityksen takia.
Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi.
8. Miten käänteistä asuntolainaa lyhennetään?
Käänteinen asuntolaina sovitaan määräajaksi – esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi – eikä sitä tarvitse laina-aikana lyhentää, pelkkä korkojen maksaminen riittää.
Jos rahatilanne antaa myöten, velkaa voi halutessaan maksaa pois. Kun laina-aika päättyy, lainasumma maksetaan kerralla takaisin tai sovitaan pankin kanssa laina-ajan jatkamisesta. Jos lainanottaja kuolee kesken laina-ajan, perikunta ja pankki sopivat lainan takaisinmaksusta.
9. Periytyvätkö velat?
Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi. Sen takia pankilla on oikeus vaatia kuolinpesää maksamaan velat, vaikka siihen menisi koko vainajan omaisuus. Jos maksettavaa senkin jälkeen jää, eivät perilliset yleensä joudu sitä maksamaan, vaan loppuvelka jää pankin vahingoksi.
On kuitenkin tilanteita, joissa perilliset voivat joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista. Pahimmillaan kuolinpesän osakas voi joutua vastaamaan veloista koko omaisuudellaan. Tällaiseen tilanteeseen voi joutua, jos jättää perunkirjoituksen toimittamatta kolmen kuukauden määräajassa. Velkavastuu voi iskeä myös silloin, jos antaa perunkirjoituksessa vääriä tietoja tai salaa tietoja kuolinpesältä.
Kuolinpesän velkojen maksuun on vissi järjestys. Ensin maksetaan pesänselvitysvelat, joita ovat esimerkiksi hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä muut kuolinpesän selvittämisen ja ylläpidon kannalta välttämättömät menot. Niiden jälkeen maksetaan ensin vainajan velat ja niiden jälkeen kuolinpesän velat. Jos omaisuutta vielä tämän jälkeen on, voidaan sitä alkaa jakaa osakkaiden kesken.
Asiantuntijana aluejohtaja Jorma Pirinen Nordeasta.
Juttu on julkaistu myös ET-lehden numerossa 7/2018.
Maksuhäiriöt kasvussa
- Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa melkein 120 miljardia euroa. Niistä kaksi kolmasosaa on asuntolainoja, mutta kulutusluottojakin on yli 25 miljardia euroa, eli vajaat 6 000 euroa jokaista täysi-ikäistä suomalaista kohti.
- Valtaosa suomalaisista selviää luotoistaan ilman ongelmia, mutta viime vuosina velkojen takaisinmaksu on alkanut tuottaa vaikeuksia yhä useammille. Vuonna 2016 ulosotossa oli puolisen miljoonaa henkilöä. Maksuhäiriöitä on erityisesti nuorilla miehillä, mutta yli 55-vuotiaidenkin osuus on lähes 20 prosenttia. Huolestuttavaa on, että yli 55-vuotiaiden naisten velkaantuminen on nuoria ikäryhmiä syvempää.
- Syynä voi ainakin osin olla se, että osa eläkeläisistä joutuu ottamaan lainaa jopa välttämättömiin terveydenhuoltomenoihin. ET-lehden verkkokyselyn mukaan kulutusluotolla on ostettu niin lääkkeitä kuin silmälasejakin ja maksettu hammaslääkärikäyntejä. Tällaisessa tilanteessa velan takaisinmaksu voi olla vaikeaa. Siitä kertoo osaltaan se, että yli 55-vuotiaat joutuvat ulosottoon keskimäärin 1 700 euron velan takia.
Lähde: Tilastokeskus, Takuusäätiö, etlehti.fi
