Kuka vastaa perittävän henkilön veloista? 70-vuotias nainen ihmettelee, kun velka pitää maksaa pienestä eläkkeestä – ettei kotia myytäisi.

Mieheni kuoli 2009. Olimme solmineet avioliiton molemmat eronneina ja kypsässä iässä. Minulla on edellisistä liitoista kaksi lasta, miesvainajallani yksi.

Myimme kumpikin omat asuntomme ja hankimme kerrostalokaksion puoliksi. Meillä oli omat tilit ja maksoimme talousmenot puoliksi.
Meillä oli avioehtosopimus ja lakimääräinen asumisoikeus kodissamme asumiseen.

Perunkirjoituksessa kävi ilmi, että mieheni käyttöluotot olivat yli käyttövarojen. Otimme tuolloin tytärpuoleni kanssa velkaa hoitaaksemme tilanteen. Muutaman kuukauden kuluttua hän kieltäytyi maksamasta kuukausieräänsä. Nyt minä hoidan yksin tätä velkaa pienestä eläkkeestäni, ettei kotiani myytäisi.

Olen yli 70-vuotias, enkä saa leskeneläkettä.

Onko kaikki oikein ja kuinka tämä maksamani summa luetaan lapsieni kannalta, kun minun pääni kaatuu?

Nimimerkki Velassa lopun ikääkö?

Lesken asumisoikeus ei ole suojattu velkojia vastaan.

Jos perittävän velkoja ei muuten pystytä maksamaan, koti joudutaan myymään. Sinä ja miehesi tytär olette ottaneet omiin nimiinne velan, jolla olette maksaneet miehesi velkaa ja näin pystyneet säilyttämään asunnon. Ilmeisesti asunto on laitettu velan pantiksi.

Se, että tytär on kieltäytynyt maksamasta velkaa ja velka on jäänyt yksin sinun maksettavaksesi, on mahdollista, kun velka on yhteisvastuullinen. Siinä tilanteessa kumpikin velallisesta vastaa velasta niin kuin se olisi yksin hänen.
Sinun kuolemasi jälkeen tulee toimitettavaksi erottelu ja perinnönjaot sinun ja miehesi jälkeen. Sinun lastesi tulee silloin vaatia, että erottelussa otetaan heidän hyväkseen huomioon ne velat, jotka sinä olet miehesi kuolinpesän puolesta maksanut.

Riippuu miehen kuolinpesän varoista, saavatko lapsesi täysimääräisen suorituksen tekemistäsi maksuista. Jos sinun tekemiäsi maksuja on enemmän kuin miehen kuolinpesän varoja, miehen lapsi ei vastaa siitä osasta maksuja, joita ei saada kuolinpesän varoista maksettua.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Uutuuskirja kertoo, että Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille. Tiensä huipulle raivannut Paakkanen on itsekin lähtöisin köyhästä perheestä.

Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille, uutisoi Taloussanomat.

Asia kerrotaan vuorineuvos Ilpo Kokkilasta kertovassa tuoreessa elämänkerrassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä kauppatorille. Kirjassa on läsnä myös Paakkanen, joka eli Kokkilan kanssa yhteistä lapsuutta Saarijärvellä.

Kirjasta selviää, että Paakkanen on testamentannut kaiken omaisuutensa Suomen lahjakkaille lapsille. Paakkasella ei ole omia lapsia.

– Suomi on palvellut minua hienosti. Maksan testamentillani rakkaudenvelkaa maalle, joka on maailman paras ja jossa asuu maailman upein kansa. 

88-vuotias Paakkanen syntyi itse vähävaraiseen perheeseen, eikä esimerkiksi päässyt rahanpuutteen takia oppikouluun.

Tyhjästä aloittanut Paakkanen perusti naisten mainosyrityksen vuonna 1969. Mainosyrittäjän uransa jälkeen Paakkanen osti Marimekon vuonna 1991. Marimekosta kehittyi hänen johtamanaan yksi Suomen menestyneimmistä tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä. Taloussanomien mukaan Paakkanen myi viimeiset omistamansa Marimekon osakkeet vuonna 2009. 

Paakkanen viettää eläkepäiviään ja kulkee Etelä-Ranskan-kotinsa sekä Espoon välillä. 

Lue myös: Riitta Suomen perintö menee omille ja maailman lapsille

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Lue myös: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä