Leskeneläke auttaa taloudellisessa selviytymisessä, kun suru ja menetys osuvat kohdalle. Automaattisesti leskeneläkettä ei saa, joten säädökset kannattaa tuntea.

Mikä on leskeneläke?

Leskeneläke liittyy kahteen lakisääteiseen perhe-eläkejärjestelmään, joiden tarkoitus on turvata lesken ja lapsen toimeentuloa. Leskeneläkettä voi saada sekä Kelasta että työeläkejärjestelmästä.
Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös erilaisista vahinkovakuutuksista kuten pakollisista liikenne- ja tapaturmavakuutuksista.

Kuka saa Kelan leskeneläkettä?

Kelan maksamaa leskeneläkettä saa alle 65-vuotias, jonka puoliso on kuollut. Puolison kanssa on pitänyt olla naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, avoliitto ei riitä. Sen sijaan kuolleen avopuolison lapset voivat saada lapseneläkettä.

Leskeneläkkeen alkueläke myönnetään puolison kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. Sitä maksetaan kuusi kuukautta tai sen kuukauden loppuun, jona leskeksi jäänyt täyttää 65 vuotta. Alkueläkkeen määrä on noin 320 euroa kuukaudessa.

Alkueläkkeen jälkeen voi saada jatkoeläkettä, joka koostuu perusmäärästä (noin 100 euroa kuukaudessa) ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. Jatkoeläkettä saa vähintään perusmäärän, jos lesken ja edunjättäjän yhteinen tai häneen lain mukaan rinnastuva lapsi on alle 18-vuotias.

Jatkoeläkkeen täydennysmäärä voi olla enimmillään noin 530 euroa kuukaudessa. Täydennysmäärää vähentävät lähes kaikki lesken muut tulot. Työtuloista ja työttömyysturvasta otetaan leskeneläkettä vähentävinä tuloina huomioon 60 prosenttia eikä eräitä sosiaaliturvaetuuksia huomioida lainkaan.

Tuloraja, jolla leskeneläkkeen täydennysmäärää ei enää makseta, on lesken perhesuhteista riippuen 970–1120 euroa kuukaudessa.

Miten työeläkejärjestelmän leskeneläke toimii?

Työeläkejärjestelmässä leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä eli kuollut puoliso on jossain vaiheessa vakuutettu Suomen työeläkelakien mukaan. Oikeus ei poistu, vaikka puoliso olisi asunut kuollessaan ulkomailla tai leski ja lapset asuisivat ulkomailla.
Työeläkejärjestelmästä saatavan leskeneläkkeen ehdot ovat yhtenevät kansaneläkejärjestelmän kanssa, mutta 65 vuoden ikärajaa ei ole. Leskeneläkettä saa vanhempanakin leskeksi jäänyt.

Voiko leski periä puolisonsa eläkkeen?

Enimmillään leski voi saada puolet menehtyneen puolisonsa eläkkeestä. Leskeneläkkeen määrään vaikuttavat lasten lukumäärä ja lesken omat eläkkeet tai ansiotulot. Sen sijaan lesken omaisuus ei leikkaa leskeneläkettä.
Jos kuollut puoliso ei ollut vielä eläkeiässä, eläke lasketaan sen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, jonka hän olisi saanut kuolinpäivänään.

Jos ex-puolisoltaan saa elatusapua tämän kuollessa, säilyykö etuus?

Jos elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.
Kela ei maksa leskeneläkettä entiselle puolisolle.

Miten käy lapsettoman lesken?

Jos pariskunta on ollut lapseton, leskeneläkkeen edellytys on, että leski on täyttänyt 50 vuotta puolison kuollessa, hän on solminut avioliiton alle 50-vuotiaana ja ollut naimisissa vähintään viisi vuotta. Jos puoliso oli täyttänyt 65 vuotta liittoa solmittaessa, leskeneläkettä ei saa.
Alle 50-vuotias lapseton leski voi saada työeläkejärjestelmän kautta leskeneläkettä, jos hän on saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.
Jos taloudessa ei ole enää alaikäistä lasta, leski voi saada kansaneläkejärjestelmästä jatkoeläkkeen tulosidonnaisen täydennysmäärän, muttei perusmäärää. 

Loppuuko leskeneläke, jos leski avioituu uudelleen?

Jos leski solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana, leskeneläke lakkaa ja Kela maksaa leskelle kertasuorituksena kolmen seuraavan vuoden leskeneläkettä vastaavan määrän. Edellytyksenä on, että leski on ehtinyt saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan ennen avioitumistaan.
Myös työeläkejärjestelmän leskeneläke lakkaa ja leski saa kertasuorituksena kolmen vuoden leskeneläkkeen, jos hän solmii avioliiton alle 50-vuotiaana.
Jos yli 50-vuotias leski menee uudelleen naimisiin, maksussa oleva leskeneläke jatkuu. Sen sijaan uudesta liitosta ei synny leskeneläkeoikeutta.

Kuinka suuria leskeneläkkeet ovat?

Työeläkejärjestelmän keskimääräinen leskeneläke on runsaat 500 euroa kuukaudessa ja Kelan noin 540 euroa kuukaudessa. Lähes 90 prosenttia leskeneläkkeen saajista saa eläkettä alle 1000 euroa kuukaudessa.

Suuret leskeneläkkeet ovat erittäin harvinaisia. Yli 2 600 euron eläkettä saa 0,07 prosenttia leskeneläkkeen saajista.
Naisia leskeneläkkeen saajista on 83 prosenttia ja miehiä 17.

Miten leskeneläkettä haetaan?

Kelan ja työeläkelaitosten myöntämää leskeneläkettä haetaan samalla perhe-eläkehakemuksella.
Pienituloinen voi hakea Kelasta leskeneläkkeen täydennysmäärää ja asumistukea. Jos leskellä on alle 17-vuotiaita lapsia, hän saa lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen.
Leskeneläkettä maksetaan puolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Takautuva hakuaika on puoli vuotta.

Onko leskeneläke veronalaista tuloa?

On, mutta siitä saa verotuksessa eläketulovähennyksen. Sen ansiosta pienituloinen eläkkeensaaja ei maksa veroja.

Asiantuntijoina toimivat Kelan lakimies Eva Aalto ja Eläketurvakeskuksen lakiasiainpäällikkö Aino Lassila.

9 kysymystä: Mikä on leskeneläke ja kuka sitä saa?

Siinäpä tuli faktaa ja siinä nähdään, miten mätä järjestelmä tuo on. Vaikka menisit uudelleen naimisiin, leskeneläke edellisestä puolisosta jatkuu. Sisso ja hallelujaa. Tätä on vaikea ymmärtää, todella vaikea. Minkäänlainen oikeustaju ei tähän riitä. Tässä nähdään myös se miten yhteiskunta asettaa eriarvoiseen asemaan lesket ja avioliitossaan epäonnistuneet ja hylätyt. Yksinhuoltaja jätetään lähes kaikkien tukien ulkopuolelle, mutta lesket senkun porskuttavat. Mätä on syseemi, syvästi mätä.
Lue kommentti