Näin me syömme – suomalaisten ruokakori on muuttunut 20 vuodessa valtavasti

1. Broilerista tuli arkea

70-luvun lapset muistavat uunibroilerin harvinaisena pyhäherkkuna. 90-luvulla he opettivat omat lapsensa syömään broileripyöryköitä ja hunajamarinoituja suikaleita.

2000-luvulla lihankulutus on kasvanut juuri siipikarjan – broilerin ja kalkkunan – menekin myötä. Reilu kolmannes syömästämme lihasta on jo lintua, pääosin broileria.

Sianlihan menettää pian ykköspaikkansa.

Naudanlihan kulutus on pysynyt parikymmentä vuotta lähes ennallaan, mutta sianlihan vähentynyt yli kymmenen prosenttia vuodesta 2000.

Jos nykyinen muutosvauhti jatkuu, sianliha menettää ykköspaikkansa siipikarjalle jo ensi vuonna.

2. Kasvipohjaisia vaihtoehtoja

Eläinproteiinia korvaava tarjonta monipuolistuu vuosi vuodelta ja leviää yhä useampaan tuoteryhmään. Ulkomaisen soijan rinnalle raaka- ­aineeksi ovat tulleet kotimaiset härkäpapu, herne ja kaura.

Kaurasta valmistetut tuotteet haastavat ostoskorissa muun muassa ruisleivän, lihapyörykät, kerman, jäätelön ja lehmänmaidon.

Kasvipohjaisten ruokajuomien käyttö lisääntyy viidenneksen joka vuosi. Vielä vuonna 2000 lehmänmaitoa kului liki 150 litraa henkeä kohti, vuonna 2020 luku oli 98 litraa.

Maidon kulutus on vähentynyt kolmanneksella.

Kaikkiaan vegaanisten tuotteiden menekki on yli kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Vegetrendiä vetävät erityisesti pääkaupunkiseutu sekä muut suuret kaupungit.

3. Aasialaiset maut ja mausteet

Jos etnistä ruokaa edusti vielä vuosituhannen vaihteessa jauhelihapitsa, vuonna 2021 jylläävät aasialaiset maut. Yhä useammassa kotikeittiössä käytetään esimerkiksi kookosmaitoa, chiliä, inkivääriä tai srirachaa.

Uutinen vuodelta 2016 kertoi, että ruokakaupan sushiraja oli Rovaniemen korkeudella, nyt se huitelee Suomen päälaella. 

Sushiraja on Suomen päälaella.

Sushibuumin uusin vaihe on japanilaisherkun valmistus myymälöissä ostajien silmien alla. Nykypäivän kuluttaja arvostaa tuoreutta.

4. Kolme yrttiä ylitse muiden

Yrttien valikoima ja niiden kulutus on moninkertaistunut 2000-luvun alusta. Koko maan suosikkeja on kolme: suomalaisen keittiön perinteiset tilli ja persilja sekä italialaisen ruokakulttuurin lahja basilika.

Pääkaupunkiseudulla suositaan korianteria. Sitä myydään melkein tuplasti enemmän kuin muualla Suomessa.

5. Muna siivittää luomubuumia

Kananmunien kulutus kääntyi kymmenisen vuotta sitten uuteen kasvuun. Nykykäsitys on, ettei munien käyttöä tarvitse kolesterolin pelosta rajoittaa terveellisessä perusruokavaliossa.

Viime vuonna kananmunia kului 12,4 kiloa henkeä kohti.

Reilu viidennes munista ostetaan luomuna. Isompi osuus luomulla on vain vauvanruuissa (24 prosenttia). Seuraavaksi tulevat kasviöljyt (18 prosenttia), hiutaleet ja suurimot (14 prosenttia) ja jauhot (9,5 prosenttia).

Luomun suosio kasvaa kovaa vauhtia.

Ostoskorin hedelmistä seitsemän prosenttia on luomua, usein banaaneja. Luomun suosio Suomessa kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Joka kolmas meistä ostaa luomuelintarvikkeita ainakin kerran viikossa.

6. Bataatti haastaa potaatin

Tuoretta perunaa kuluu kolmannes vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Samaan aikaan riisin ja pastan käyttö on lisääntynyt.

Perunaa korvaamaan on aivan arkikäytössäkin tullut esimerkiksi bataatti, josta moni ei ollut edes kuullut parikymmentä vuotta sitten.

Tuoreita vihanneksia syömme vuosi vuodelta enemmän. Vuodesta 2000 niiden kulutus on kasvanut yli 25 prosenttia reiluun 64 kiloon henkeä kohti. Lehtikaali on 2000-luvun ­tähtiuutuus, mutta suosituimpia ovat silti yhä perinteiset tomaatti ja kurkku.

7. Yhä useammin ton, ton, ton

Tuotteiden terveysvaikutukset ja sopivuus erilaisille syöjille näkyy ostoskorissa.

Vielä vuonna 2000 laktoositon, gluteeniton tai vegaaninen tuote oli harvinaisuus, samoin vähärasvainen, -suolainen tai -sokerinen.

Nyt erityisesti suurissa asutuskeskuksissa esimerkiksi virvoitusjuomista puolet ostetaan sokerittomina. Oluthyllystä yhä useampi nappaa alkoholittoman vaihtoehdon tai pienen ­lähipanimon tuotteen.

K-ryhmän kaupoissa vuoden 2020 aikana ­alkoholiton olutvalikoima tuplaantui sataan vaihtoehtoon.

8. Valmiit vaihtoehdot houkuttavat

Kaupasta saa valmiina täytetyn leivän ja muita välipaloja, keittoannoksen tai mikroaterian. Eipä ihme, että valmisruokien myynti kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Uusia vaivattomia tuoteryhmiä syntyy koko ajan. Esimerkiksi K-ketjujen kaupoissa valmiiden hedelmäsalaattien ja itsepuristetun appelsiinimehun menekki on kuudessa vuodessa kasvanut 80-kertaiseksi.

9. Hedelmiä jokaiselle reilu kilo viikossa

Viime vuonna söimme tuoreita hedelmiä 58 kiloa henkeä kohti. Määrä on kasvanut ja valikoima on monipuolistunut 20 vuodessa hurjasti.

Vielä vuonna 2000 melkein kolmannes ostetuista hedelmistä oli sitruksia, mutta vuonna 2020 enää alle neljäsosa. Banaanien ja omenoiden ­lisäksi yhä useampi poimii ostoskoriinsa kiivejä, nektariineja, ananaksia tai kirsikoita. Rypäleiden ja vesimelonien suosiota ovat lisänneet uudet siemenettömät lajikkeet.

Avokado on noussut supersuosikiksi.

2010-luvulla suomalaisten supersuosikiksi nousi avokado. Pelkästään K-ruokakaupoissa sitä myydään yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa, eli noin 400 grammaa jokaista suomalaista kohti.

Tuoreita marjoja ostamme nykyään ympäri vuoden. Joulunpyhien täytekakun voi koristella tuontimansikoilla tai pensasmustikoilla.

10. Jäätelöallas pursuaa

Jäätelön ostajille kymmenen viime vuotta ovat tuoneet huikeasti valinnanvaraa niin makuihin kuin pakkaus­kokoihin. Samalla uusia pieniä valmistajia on tullut huimasti lisää.

Moni onkin vaihtanut ­perinteisen litran vaniljapaketin herkutteluvaihtoehtoihin, vaikka niissä litrahinnat ovat moninkertaiset perinteisiin tuotteisiin verrattuna.

Suurin muutos on tapahtunut jäätelö- ­uutuuksien raaka-aineissa. Yhä harvemmin niissä on mitään eläinperäistä.

Lähteet: Erikoistutkija Terhi Latvala, Luonnonvarakeskus, myyntijohtaja Antti Oksa, SOK, myyntijohtajat Aki Erkkilä, Kenneth Forsman ja Janne Vuorinen, K-ryhmä sekä Pro Luomu ry.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 18/2021.