Mieheni äiti kuoli mieheni jälkeen. Perinkö myös hänen omaisuutensa?

Mieheni kuoltua sukulaiset ilmoittivat, etten peri mitään, vaikka luulin, että mieheni testamentti on pätevä:

”Tällä testamentilla minä määrään viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen jätän kaiken, olkoon ne mitä tahansa, vaimolleni. Haluan turvata hänen elämänsä talouden aseman. Toivon, että rintaperilliset eivät pyydä lakiosaa.”

Testamentti on tehty 30.5.2011. Mieheni kuoli 6.3.2012, hänen äitinsä 23.5.2013. Kyse on äidin perinnöstä ja mieheni lapsuudenkodista. Perijöitä, siis lapsia, on jäljellä viisi. Testamentti on virallinen, todistajat alla. Testamentin virallisesti tehnyt henkilö sanoi, etten peri mitään, koska mieheni kuoli ennen kuin hänen äitinsä, jonka omaisuudesta ja myös isän perinnöstä on kyse.

Minulla on pieni eläkesäästö pankissa. Jos joudun kunnalliseen hoitolaitokseen, otetaanko säästöistäni hoitomaksuja vai jäävätkö ne perillisilleni? Nimimerkki  Epätietoinen

Perit testamentin nojalla sen omaisuuden, jonka miehesi omisti kuolinpäivänään.

Koska miehen äiti ei ollut vielä silloin kuollut, mies ei kuolinpäivänään omistanut osuutta äitinsä kuolinpesään. Mies ei siis koskaan perinyt äitiään, vaan miehen osuus äidin perinnöstä meni miehen sisaruksille.

Jos miehen isän jälkeistä perinnönjakoa ei ollut tehty miehen eläessä, miehen kuolinpesään saattoi kuulua miehen osuus isänsä kuolinpesässä. Tämän osuuden mies on voinut omalla testamentillaan siirtää edelleen sinulle.

Hoitomaksut perustuvat hoidettavan tuloihin kuten eläketuloihin ja korkotuloihin. Pankkitalletusta ei siis käytetä hoitomaksuihin. Ainoastaan pankkitalletuksen korot huomioidaan maksuissa.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Testamenttia tarvitaan. Sillä voi turvata esimerkiksi puolison taloudellisen aseman. Nämä ovat viimeisen tahdon vaiheet.

1. Tee ajoissa

Perimysjärjestystä voidaan muuttaa vain testamentilla. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan kuten laki määrää. Lapsettoman henkilön omaisuus luovutetaan viime kädessä valtiolle, jos perillisiä ei löydy.

2. Kuka perii?

Rintaperillisiä ovat lapset tai heidän lapsensa. He ovat ensisijaisia perijöitä. Jos rintaperillisiä ei ole, perijä on aviopuoliso. Avopuoliso ei ilman testamenttia peri. Mikäli aviopuolisoa eikä rintaperillisiä ole, perijöitä ovat vainajan isä ja äiti sekä siskot ja veljet lapsineen. Serkut eivät nykylain mukaan peri.

3. Rintaperillisten oikeudet

Perintöosa on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten määrällä. Jos omaisuus on testamentilla määrätty toisaalle, ovat rintaperilliset silti oikeutettuja lakiosaan, joka on puolet perintöosasta.

Esimerkki: jos rintaperillisiä on kaksi ja perinnön suuruus 100 000 euroa, on kummankin perintöosa 50 000 euroa. Testamentilla voidaan määrätä 50000 euroa toisaalle. Silloin rintaperilliset saisivat lakiosana 25 000 euroa kumpikin.

4. Todistajat mukaan

Testamentin todistajiksi tarvitaan kaksi 15 vuotta täyttänyttä, täysissä sielunvoimissaan olevaa ihmistä, jotka ovat molemmat yhtä aikaa paikalla. Todistaja ei saa olla testamentin tekijän perillinen, muu edunsaaja tai muulla tavoin esteellinen.

5. Säilytä turvassa ja kerro muille

Testamentteja tehdään vain yksi kappale. Sitä kannattaa säilyttää esimerkiksi pankin tallelokerossa tai sinettisäilytyksessä. Omaisille on hyvä vinkata testamentin olemassaolosta ja säilytyspaikasta. Jos omaisen testamentti ei ole itselle mieluinen, oikeutta ei kannata ottaa omiin käsiin. Jos menee esimerkiksi repimään toisen testamentin, menettää oikeuden koko perintöön.

Lähde: asianajaja Ilona Piironen, hyvatestamentti.fi

Artikkeli on julkaistu ET:n numerossa 13/2016.

Lue myös: 10 syytä tehdä testamentti

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Täältä löydät kaikki ET:n perintöasioihin liittyvät artikkelit. 

Oletko varma, että kotivakuutuksesi suojaa myös perinnöksi saamasi arvoesineen?

Kotiin voi tupsahtaa esimerkiksi perintönä tavaraa, joiden rahallinen arvo on huomattava. Miten arvoesineiden kanssa voi elää menettämättä yöuniaan?

Kotivakuutus on meistä melkein jokaisella. Finanssialan keskusliiton vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista on vakuuttanut kotinsa. Eri asia on, miten hyvin vakuutuksen taso on valittu.

Lue myös: "Näistä maksetaan yllättävän paljon"
– onko sinullakin lasikaapissa lottopotti?

Vakuutuksissa isot erot

Jonkinlaisen suojan kotivakuutus toki aina antaa, mutta vakuutuksissa on isoja eroja. Yksi vakuutusyhtiö korvaa vaikka 50 000 euron arvoisen esineen menetyksen, toisella yksittäisen arvotavaran korvaussummassa katto tulee vastaan jo muutaman tuhannen euron kohdalla.

Sekin vaihtelee paljon, kuinka laajalle kotivakuutuksen voimassaolo ulottuu. Joissakin vakuutuksissa arvotavara saa vakuutussuojan, lähinnä vain, kun se on kotona. Toiset vakuutukset kattavat suojan jopa kaikkialla maailmassa, vaikka arvoesine olisi kokonaisen vuoden pois kotiosoitteesta.

Lisäksi vakuutusyhtiö voi vaatia arvotavarasta tarkan luettelon tai asiantuntijan lausunnon, joka vakuuttajan on hankittava omalla kustannuksellaan.

Kiinnostavaa: "Älä jätä tätä perinnöksi”
– katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Arvioi kotisi realistisesti

Koti-irtaimiston arvo kannattaa laskea realistisesti. Jos kaikki menisi, millä summalla saisit kaupasta uudet tilalle? Sama perinpohjainen arviointi on syytä tehdä arvotavaroiden kohdalla.

Kotivakuutukseensa saa valita haluamansa enimmäiskorvauksen. Mitä suurempi summa ja mitä pienempi omavastuu, sitä kalliimpi vakuutus. Laskennan pohjana käytetään usein kodin neliömäärää. Näin saatava enimmäiskorvaussumma ei välttämättä riitä, jos kotona tavanomaista irtaimistoa selvästi kalliimpaa tavaraa.

– Esimerkiksi 50 neliön kerrostalohuoneiston kotivakuutukseen suosittelemme 40 000–50 000 euron enimmäiskorvaussummaa. Erityisen arvokas irtaimisto tai arvoesineet saattavat edellyttää summan korottamista, sanoo vakuutuspäällikkö Jenni Reijonen OPsta.

OP ei vaadi vakuutuksen ottajaa luetteloimaan tai kuvaamaan arvotavaroitaan vakuutusyhtiötä varten. Muuten sellainen on Reijosen mielestä hyvä idea.

– Mitä tarkemmat tiedot omistajalla ja meilläkin arvoesineistä on, sitä paremmin ne kaikki pysyvät muistissa, jos jotain ikävää tapahtuu.

Yksi asia on sellainen, että sitä ei voi vakuuttaa: tunnearvo. Rakkaitten ihmisten valokuvia tai lasten askarteluja ei millään rahalla saa takaisin.

Mitä on arvotavara?

Arvotavaralla vakuutusyhtiöt tarkoittavat erityisen arvokasta yksittäistä esinettä. Näitä ovat esimerkiksi:

  • harrastusväline
  • soitin
  • turkis
  • järjestelmäkamera
  • taiteilijan signeeraama teos
  • taideteollisuusesine
  • antiikkiesine
  • koru
  • einekokoelma

Vakuutus voi esimerkiksi tuoda rahakorvauksen varkaustapauksessa, kattaa korjauskulut tai tuoda uuden esineen vahingoittuneen tilalle.

Näin vakuutus suojaa

Esimerkkejä arvoesineiden suojasta kotivakuutuksissa.

  • Fenniaturvan kotivakuutus

Suojaa irtaimistoa kotona. Suoja ulottuu myös kodin ulkopuolelle Pohjoismaissa ja rajatun ajan (alle vuosi).

Arvoesineitä korvataan enintään 10 000 euroon asti. Laajennetussa kotivakuutuksessa korvaussummia voi korottaa. Ikävähennys ja omavastuu saattavat pienentää korvausta

  •  If Kotivakutuus

Kotivakuutuksen suoja on voimassa kotona ja tilapäisesti (enintään vuoden ajan) koko maailmassa.

Jos yksittäisen esineen arvo ylittää 5 000 euroa tai esineiden yhteisarvo on yli 20 000 euroa, on nämä vakuutettava erikseen. Laajennetussa kotivakuutuksessa ylärajat ovat korkeammat.

Erikseen vakuuttamista edellyttävistä esineistä on myös toimitettava kirjalliset perustelut ja/tai asiantuntijan lausunto.

  • OP:n Omakoti-vakuutus

Kotivakuutus suojaa kotona olevia arvotavaroita – vaikka vain yhtä esinettä – vakuutuksen enimmäissummaan saakka. Ikävähennys ja omavastuu saattavat pienentää korvausta.

Suoja on voimassa kotona ja lisäksi kodin ulkopuolella Pohjoismaissa 5000 euroon saakka. Muuten tarvitaan erillinen arvotavaravakuutus.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.