Arviolta kaksi prosenttia ihmisistä kärsii keräilypakosta. Kun mukaan laskee hamstraajan omaiset, ilmiö vaikuttaa suureen joukkoon suomalaisia.

Keräilypakosta kärsivä ei pysty heittämään mitään pois, vaan hän säästää esimerkiksi vanhat sanomalehdet, muovipussit ja kuitit. Ajatus tavaroiden pois heittämisestä synnyttää voimakasta ahdistusta.

Keräilypakko yleensä pahenee iän myötä. Lopulta koti voi olla niin täynnä tavaraa, että siellä on vaikea kulkea. Tavaramäärä voi olla hygienia- tai paloturvallisuusriski.

Monen keräilypakkoisen läheiset yrittävät suitsia keräilijää. Keräily aiheuttaa heissä usein ärsyyntymistä.

"Älä jätä raivausta perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

– Keräilypakosta kärsivän ahdistuksen aste on hurja. Auttamisen edellytys on, että ymmärtää, kuinka vaikeaa hänen on heittää tavaraa pois. Ongelma vaatii empaattista lähestymistapaa, sanoo psykiatri, professori Matti O. Huttunen.

Jotkut yrittävät siivota keräilypakosta kärsivän luona, mutta siitä ei ole kauaskantoista hyötyä. Tavaraa tulee kuitenkin lisää, ja siivoaminen saattaa johtaa konflikteihin.

Häpeä eristää

Keräilypakkoa ei pidä sekoittaa keräilyharrastukseen. Harrastuksena keräily on järjestelmällistä ja keskittyy tarkoin rajoitettuihin kohteisiin.

Keräilypakon syistä ei ole tietoa. Osalla pakosta kärsivistä on sairauden tunto, osalla ei. Moni häpeää kotiaan niin, ettei halua kutsua vieraita. Se puolestaan eristää ihmistä muista.

Keräilypakosta ilmiönä ei ole puhuttu ennen kuin viime vuosina. Sitä ennen koko asiaa ei ikään kuin ole ollut olemassa.

Lue myös:
Onko sinulla liikaa tavaraa? Tämän pelin avulla pääset niistä eroon

– Se on kuitenkin yleinen ja vakava ongelma, joka vaikuttaa olennaisesti yksin elävien, iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun sekä heidän ihmissuhteisiinsa, Huttunen sanoo.

Keräilypakosta kärsiville ja heidän omaisilleen Huttunen suosittelee Keräilypakko – Aarteidensa vankina -kirjaa (Prometheus).

Kirjan harjoitukset auttavat ihmistä, joka pyrkii ongelmastaan eroon. Omaisille tarjotaan tietoa siitä, kuinka keräilypakkoista voi auttaa.

Keräilypakkoisia hoidetaan myös kognitiivisella terapialla tai samoilla lääkkeillä kuin pakko-oireisia. Näistä ei välttämättä ole hyötyä, koska ongelman luonne on niin erikoinen. 

On esitetty, että myös lukuisten kissojen, koirien ja muiden lemmikkieläinten hankkiminen ja hoitamatta jättäminen saattaisi vastata luonteeltaan keräilypakkoa.

Suosittelemme: Onko kotisi aikuisten lasten romuvarasto?

Kärsitkö keräilypakosta?

  • Onko sinun vaikea heittää pois, kierrättää, antaa pois tai myydä tavaroita, joista useimmat muut ihmiset haluaisivat päästä eroon?
  • Ostatko tai keräätkö tavaroita, joita et tarvitse tai joille kodissasi ei ole riittävästi tilaa?
  • Onko kodissasi niin paljon tavaroita tai rojua, että ne haittaavat liikkumista tai täyttävät pöytien pinnat?
  • Haittaako jatkuva tavaroiden hankkiminen tai niiden säilyttäminen päivittäistä toimintaasi?
  • Häiritseekö keräilysi työtäsi, opintojasi, perhesuhteitasi tai muita suhteitasi?
  • Rasittaako tavaroiden keräily tai niiden säilyttäminen sinua?

Lähde: Duodecim, psychiatry.org

Lukijat kertovat: Nämä kauheat asiat siivosin kuolinpesästä.

"Ahdistus on hurja" – säästätkö sinäkin itsellesi ja läheisellesi ongelmia?

Isäni kuoli yhdeksän vuotta sitten ja sairasti keräilypakkoa. Mitään ei voinut heittää pois ja kierteli kirpputoreja ostaen koko ajan lisää roinaa. Kun omakotitalo oli täyteen ahdettu, hommasi pihapiiriin muovitelttoja täyteen tavaraa. Yksi teltta oli täynnä vanhoja sanomalehtiä! Hän oli perinyt vanhemmiltaan toisen omakotitalon ja senkin ahtoi täyteen roinaa. Oman kodin seinät olivat täynnä hyllyjä, joihin ahtoi tavaraa. Seinäkellojakin oli yli sata kappaletta! Me, isäni perilliset, olemme...
Lue kommentti