Yrittäjyys, siinäkö ratkaisu työtä vailla olevalle 55+-suomalaiselle? Ehkäpä, jos kantti kestää, kuten Tapio Suomella – jonka tärkein tuote kantoi aluksi nimeä Pää kiinni.

Kun Työ Caratia-kultakauppaketjun vetäjänä loppui,  Tapio Suomelle jäi 25 vuoden kokemus alalta, jonka tulevaisuus näytti synkältä.

Jotain piti keksiä, sillä Suomi ei uskonut löytävänsä enää lähes kuusikymppisenä uutta työpaikkaa. Niinpä hän meni selvittämään ajatuksiaan Aalto-yliopiston järjestämään yritysideakiihdyttämö Protomoon.

Ensimmäisellä viikolla jokaisen osanottajan piti tuoda liikeidea arvioitavaksi ja edelleen kehitettäväksi.

Taustaa: Lähestyykö eläkeikä? Muista huokoistaa

Pää kiinni ja tuutilulla

Aiemmassa työssään Suomi oli joutunut matkustelemaan paljon. Matkoilta jäivät mieleen krooninen univaje ja epätoivoiset yritykset nukkua liikennevälineissä, sillä ihmistä ei ole rakennettu nukkumaan istuma-asennossa.

Painava pää killuu löysän letkun varassa ja retkahtaa heti, kun kontrolli pettää.
Suomi lähti hakemaan pulmaan ratkaisua miettimällä, voisiko pään kiinnittää vaikkapa selkänojaan tai niskatukeen.

Lue myös: Hyvä ikä yrittää: 55+

– Keksintösäätiökin naureskeli alussa, että noita ratkaisuja on netti täynnä, mutta kun asiaa tutkittiin, niitä ei löytynytkään.

Projekti sai työnimekseen ”Pää kiinni”. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Suomella on käsissään kevyt lepopanta eli tuotteen kehitysversio numero 42.

Lisäksi Suomen tukena on kolme nimekästä yhtiökumppania ja kuutisenkymmentä yritykseen sijoittanutta pienomistajaa.

Kaksi ostos-tv-jättiä tekee parhaillaan lepopannan koemarkkinointia, toinen Britanniassa ja toinen Yhdysvalloissa. Lisäksi haussa on lentoyhtiökumppani.

– Jos yksi kolmesta tärppää, tämä lähtee isosti.

Yrittäjän kivinen tie

Keksiminen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se on vain ohikiitävän ahaa-hetken ajan. Ideasta myytäväksi tuotteeksi on pitkä tie: prototyyppejä, koe-eriä, testejä, pakkaussuunnittelua, teollisen valmistajan etsintää, koemarkkinointia, rahoituskierroksia sekä patentteja ja tuotesuojausta.

Rahaa menee joka vaiheessa, mutta sen saaminen on työn ja tuskan takana.

– Tässä joutuu koko ajan pyytämään muilta apua tietämättä, koska tulee mahdollisuus maksaa takaisin.

Matkalle mahtuu myös monta epäonnistumista. Ne  kaikki sisältävät opetuksen ja kirvelevän lisälaskun.

– Rotkon syvyyttä ei tiedä ennen kuin sinne putoaa, Suomi kuvaa epäonnistumisen logiikkaa.

Yrittäjän pitää vain uskoa ideaansa. Lisäksi hänessä pitää olla saarnamiehen vikaa ja kykyä saada muut uskomaan, että vielä kerran velat muuttuvat saataviksi.

3 x helposti eroon jet lagista – mukana myös lepopanta

Nautitko epävarmuudesta?

Jos ikääntyvä työntekijä ei löydä uutta työpaikkaa, yrittäjyys voi olla tie ulos umpikujasta.

Tapio Suomi kehottaa kuitenkin miettimään tarkkaan, kannattaako sille tielle astua. Yrittäjäksi pitää haluta, jotta homma toimii.

– Epävarmuuden sietokyky on aivan ratkaisevaa. Tässä hommassa voi lähteä auto tai asunto alta. En missään tapauksessa suosittele heikkohermoisille.

Lepopannan kohdalla viisaus on pitänyt kerätä kantapään ja kokeilun kautta. Jopa tuotenimike piti keksiä, koska mitään vastaavaa ei ollut. Lopulta nimeksi tuli lepopanta, englanniksi restband.

Tapio Suomella riittää ystävien lisäksi epäilijöitä. 39 euron hintaisia lepopantoja on myyty vasta tuhansia.

Lepopannan idea on yksinkertainen, mutta sen käyttö vaatii totuttelua. Suomi uskoo keksineensä uuden tavan nukkua.

– Ei polkupyörän keksijälläkään ollut helppoa. Kriitikoiden mielestä hän oli keksinyt hevosen, joka kaatuilee.

Suomi toivoo, että lepopannan hinta puolittuu, kun teollinen tuotanto pääsee vauhtiin. Pannasta on kehitteillä myös uusia versioita esimerkiksi polkupyörien ja autojen lastenistuimiin.

Entäpä sitten jos…

Kohta totuus paljastuu. Tarvitseeko maailma keksintöä nimeltä Lepopanta? Sitä voi toistaiseksi vain arvailla.

Suomi on pannut panoksensa sen kortin varaan, että keksinnölle on markkinat. Mitä jos tulikin valittua väärä kortti? Miten siitä häpeästä voi nousta?

– Vaimo on luvannut pysyä rinnalla, ja sijoittajat, jotka ovat tässä mukana, tietävät pelin riskit. Myös koira on minulle tärkeä. Siitä saa kävelyseuraa satoi tai paistoi.

Tapio Suomen yöunet eivät mene enää ihan pienestä. Ja jos menevät, hän osaa nukkua istualtaan.

– Olen oppinut käyttämään Lepopantaa, hän nauraa.

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.