Kyllä nuo tennissukkasi joutaisi

pesuun pistää, rahjus rakkaani,

virttyneet verkkarit matonkuteiksi,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

ruutupaitasi jo ammoin rispaantui,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

ja kipparin lakkisi on hiestä puhki.

Voisit ainakin joitakin pöytätapoja

opiksesi ottaa, rahjus rakkaani, ja

älä niitä pottuja suussasi mukella,

monttu on auki kuin linnunpojalla,

äläkä ikinä juo ryystämällä maitoa.

Ja kun kyläilemään keretään, muista,

ei siellä kahvipöydässä nenää kaiveta,

talonväelle voisit sanan kaksi sanoa,

isäntää kehua, emäntääkin mairitella,

eikä vain ikkunasta pihalle mulkoilla.

Jospa joskus, sinäkin, rahjus rakkaani,

osaisit käsitellä omaa kanssakulkijaasi,

kylläpä kukkuisikin käet kotikunnailla,

lupailisivat pitkää ikää, lemmentaivasta,

sylini syliisi solahtaisi vallan vauhdilla.

Olisiko se lopulta ihme jos vaikka Määttänen ajattelisikin niin ettei helmiä...? Runoketjut jäävät täyttymään sekapäisiä, tekijän henkilökohtaista arvostelua tippuu öin ja päivin , aika negatiivistakin ruodintaa ja runotkin lytätään.

Määttänen kirjoittaa edelleen mutta muilla areenoilla.

Jos toivotte oikeesti näkevänne Määttäsen tuotantoa, osoittakaa se asiallisella käytöksellä jos ja kun hän seuraavan kerran jotain laittaa.

Onko runoilijan ajatus se, ettei helmiä sioille...?  Eipä ole enää useinkaan sananrieskoonsa levittänyt näille saiteille.

Tusinatarinoijia kyllä riittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla