HUONE MIELEN

HUONE MIELEN

Seison huoneessa mielipuolen
Ymmärrä en miten tänne jouduin.
Näen vastapäätä oven kapean
se kutsuu mua sisään astumaan.

On huoneella oma tahtonsa.
En kutsua noudata.

Minä ympärilleni katselen
huone ankea, rispaantunut
loukossa kehrää lukit.

On ikkuna seinällä särkynyt
ei lasi huonetta suojannut
kauhulla katselen ei näkynyt
ketään. Vain pyörätuoli
paikoillaan keinuu.

Siinä joku oli äsken istunut
pois loukkoon nyt paennut
tuo asukas huoneen ankean.
Missä piilossa, tiennyt en.

Huoneen kauhulla jätän.
mielipuolta ma pakenen.

Huutoon yö avautuu.

Juuli -13

.