HUONE MIELEN

Seison huoneessa mielipuolen
Ymmärrä en miten tänne jouduin.
Näen vastapäätä oven kapean
se kutsuu mua sisään astumaan.

On huoneella oma tahtonsa.
En kutsua noudata.

Minä ympärilleni katselen
huone ankea, rispaantunut
loukossa kehrää lukit.

On ikkuna seinällä särkynyt
ei lasi huonetta suojannut
kauhulla katselen ei näkynyt
ketään. Vain pyörätuoli
paikoillaan keinuu.

Siinä joku oli äsken istunut
pois loukkoon nyt paennut
tuo asukas huoneen ankean.
Missä piilossa, tiennyt en.

Huoneen kauhulla jätän.
mielipuolta ma pakenen.

Huutoon yö avautuu.

Juuli -13

.

HUONE MIELEN

juuli 31.10.2014 klo 17:51 Vierailija 31.10.2014 klo 17:37 Kuvannee hyvin kirjoittajansa ajatusmaailmaa, on yhtäpaljon törkyä täynnä. Sinä olet nyt tuossa viestissäsi se kirjoittaja, Siis sinua kuvailee. Tunnistit itsesi. Juuli . Voi, voi, Juuli voi sen toisinkin katsoa. Kun et muuta kiusaa voi enää, niin poistat kuvan, että ei voida katsantokantoja verrata, voi, voi miten olet lapsellinen.
Lue kommentti

HUONE MIELEN

Pahaa unta Mä unestain hätkähdän tunnetta mielipuolista kuvaten; siin tuo käytävä musta karvanharmaa uhoaa varjoineen kuin tuhoais mun Kun tarkasti untani katsoa voin luontoni mielen se voimaannuttaa. Tuol valoa kas mä nousen katsomaan se kivijalan aukosta käytävään kantaa, antaa se valon vihertää ja toivolla sävyttää Päivä sisälle laskee valojuovansa harmaaseen sekin jo mieleni valaisee toivoa paranemiseen hänelle joka tuosta ovesta sisälle astui, juuri seo...valone
Lue kommentti