Ikäneito tai ikisinkku,

kai se nii sanottas

nykykiäle sanoil.

Mää tapasi häne taas

piänes korjaustyäs.

Häne ikäs o 80 v., luule.

Ko mää kysyi häne vointiis,

ni se sano et iha hyvä.

Kunnei vaa vaivojas valit.

Ei se paljo appuu tarvitte,

täysjärkine ihmine,

ko jalat ja pää toimii.

- Sil o yks rakkaussuhre,

vanha musta kolli.

Se o iso, lihava ja ronkeli.

Sitä hän ruakkii herkuil,

kuljettaa tuntikausii ulkon

ja käyttää lääkäris.

Se suhre o minust outo.

Se o enempi niinko riistoo,

ko kissa määrää hänt.

Mut mikä mää ole sanomaa,

mikä o kenenki onneks.

Ja se kolli o hänel.

Merikivi
Seuraa 
Liittynyt7.5.2014

Ikisinkku

Mukava kun poikkesit ja kommentoit, kiitos! Juu, voihan olla kateuden käärme vähän pisti, kun katselin sitä kissan antaumuksellista hoitoa. Moni ihminen ei saakaakaan sellaista - no vauvat tietysti. Nämä murrerunot eivät yritä olla lyriikkaa vaan puhdasta epiikkaa, jos joku ihmettelee niitä. Pieniä paloja elämästä, jotka mielestäni ansaitsevat tulla kerrotuiksi.
Lue kommentti