Taivas itkee vesipisaroita,
minä kaipuun kyyneleitä.
Maa on sula, musta yö,
menetyksen tuska sydämessäni lyö.
Ensimmäinen joulu ilman lapsenlastani,
en mielestäni saa kaipuun tuskaani.
Laitan käteni ristiin, kiitän ajasta,
jonka sain rakastaa ihanaa lasta.
Joulu on herkille tunteiden tuskaa,
lapsille ilon ja riemun juhlaa.
Joulu avaa portit valoisuuteen,
piteneviin päiviin ja uuteen vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Pertti Korhonen
Helsinki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
