Taivas itkee vesipisaroita,
minä kaipuun kyyneleitä.
Maa on sula, musta yö,
menetyksen tuska sydämessäni lyö.

Ensimmäinen joulu ilman lapsenlastani,
en mielestäni saa kaipuun tuskaani.
Laitan käteni ristiin, kiitän ajasta,
jonka sain rakastaa ihanaa lasta.

Joulu on herkille tunteiden tuskaa,
lapsille ilon ja riemun juhlaa.
Joulu avaa portit valoisuuteen,
piteneviin päiviin ja uuteen vuoteen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pertti Korhonen
Helsinki

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Todlla kauniisti kerroit suuresta surustanne ja myös sen miten kaikki muistot säilyvät ikuisesti
Tietoisuus siitä, että kerra kohtaatte uudelleen on myös lohdutusta tuova.

Sisältö jatkuu mainoksen alla