KESÄ NUKKUVA
Luonto syksyn aavistaa
käy kesä nukkumaan.
Meri tummuu, läineet väsyneet
rantoihin saaren piiloutuu.
Kaislat kumartuu
mereen vaikenevaan.
Aurinko laskee taa ulapan
hehku ei pilvet purppuraa
säteet sen haalenee.
Puut, kukat värin saa uuden
värit kesän katoaa.
Harmaus syksyn hallitsee
luontoa kesän unohtavaa.
Paenneet linnut kylmää talvea
maihin lämpimiin.
Vaiennut laulu kaskaiden,
peippojen, kiurun.
Vain lokin yössä yksinäisen
laulu soi merellä.
Hiljaa saapuu tumma yö
loistaa tähtien vyö.
Tietää nekin on poissa kesä
syksyyn kaikki hiljentynyt.
Lepoon käy luonto, ihmiset
himmenee aurinko.
On syksy saapunut.
Juuli2014
Kyllä Juuli minun "runojani" on täälläkin runo-osiossa, en vain ole niitä keskusteluun nostellut. Käypä ettimässä ja anna arviosi
0.24 Täällä runoissa on monella todella kauniita kuvia. Valtavan paljon lisää kuva runoon syvyyttä. Olen aina kaikki nämä vuodet ajatellut, että jokainen kuva on kirjoittajan ottama, jos ei toisin mainita
