Kesä hetkeensä pääsi,
lopulta riisuutui.
Syksyn leikkiin mukaan lähti,
väreillä hetken loisti.
Tuli tuuli ja valtaansa otti,
riepotti,
kiepotti ja alastomaksi jätti.
Laskeutui pimeys päälle maan,
kaiken kauniin se pois heitti,
mustalla harsollaan peitti.
Pieni valo,
pieni hetki,
lumihiutaleen ensiretki.
Hiljalleen se tanssi,
sen kauneimman valssin.
Pimeys harsoonsa kietoutui lopulta siihen kuristautui,
niin maa valkoiseen huntuun kaunistui.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
