Tieni vierellä on aita,
tylyn piikkinen ja alaston.
Vaan kukat talvellakin on:
siinä kasvaa hansikkaita.

Niin kuin ihmissydän punainen
talven pakkasessa sykkää,
äiti, lähimmäinen jokainen
tumpun oksanhankaan lykkää.

Tänään jälleen kukkii aita
kukin valkoisin ja punaisin.
Hyvin on sen aidan laita,
yhä vielä se kun  kukkiikin.