Usein uhmaili mies ja lähti,
pakeni kuin mierolle, teille
luota naisen loitolle vieville,
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
mies metsien murheissaan,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mierolainen monen maan.
Miehen huulilla halkeilleilla,
naisen suudelmien muistoja,
miehen sormilla kohmeisilla
naisen ihosta yhä tuntuma,
miehen silmissä viipyili kuva,
naisen viimeisestä katseesta.
Ei liene koskaan se ehtyvä
naisen syliin on miehen ikävä.
Miehen on siihen tyydyttävä
mihin nainen pyytää tyytyä.
Haikeimmasti huokaa blues
kun laantuu lemmen ihanuus.
Mies vakuutti: pian palaan,
mierolainen monen maan
ei kauaa jatkane kulkuaan,
suuri kirous on kulkurivietti,
sen elämä minullekin opetti.
Seuraa meitä Facebookissa
