On kaunis keväinen päivä.
Nurmi jo vihertää.
Poissa pitäisi olla huolen häivä,
silti suru sydäntäni kaivertaa.
Kyyneleet poskilleni virtaavat,
kysymykset mieltäni vaivaavat;
miksi, miksi niin varhain jouduit lähtemään?
En vastausta saa, jään ikävissäni miettimään.
Mummolan pihamaalle kukkapenkin tasoitan,
puun taimen siihen istutan,
muistoksi rakkaan pienokaisen,
ihanan, ukin sydänkäpysen.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Ikävöiden: Pertti-ukki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
