PUNAINEN KEINUTUOLI

PUNAINEN KEINUTUOLI

Verannalla mökin oli paikka sen.
Siinä istui mummo iltasella.
Kutoi sukkaa, puseroa, lapasta.
Tuuli lempeä kesäiltoina
antoi vauhtia.

Ne juttelivat, mummo sekä keinu
arkisista asioista.
Joskus puututtiin politiikkaankin.
Siita sukiutui riita mahtava
jonka voitti mummo, aina.
Keinu murjotti.

Ei siinä kukaan muu saanut istua
minäkin vain mummon sylissä.
Ei tullut kuulonkaan
että joku olisi keinun vallannut.

Kun muutti mummo vanhainkotiin
ei muuta mukaan halunnut
tuon keinutuolin punaisen
kuormaan lastasi.

Siellä vanhainkodissa keinui mummo
keinussa
kunnes muutti  taivaan saleihin.

Keinu vietiin varastoon vanhainkodin
ei kukaan siinä keinutella halunnut
he väittivät , keinu kuiskaili.
Se oli keinu kummituksen
siinä haamu mummon öisin keinahteli.

Ei kukaan siinä koskaan keinunut
olihan sen mummo kieltänyt.

Rannalla meren nyt keinu odottaa
juhannuskokkoa.
vieläkin se tuottaa ihmisille iloa.

Juuli -13