RISTIKKOKITARAT

Ne oli ristikkoaidalla vankilan
osui kieliin aurinko illan.
Ne kiilsi ja kimalsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ne oli soittajan toteemi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Soi punainen rakkauden akordit
kaipasi lempeää soittajaa
nosti unelmat purppurapilviin, usvalaaksoihin
kuun hopeasillalla soitti.
Se kosketusta hellää plektran odotti.

Soi lehmusten lehtoon, varjoihin illan
sai kielensä kauneutta tulvimaan.

Soi säveltä synkkää sininen, sointua mustaa.
Sen kielet leiskuu salamaa.
Sen soinnuissa viha vaani.
Se harhasi myrskyihin meren julman
lumihuippuisen vuoren laelle nousi.
Sai kotkan saalistamaan.
Se herätti sakaalin ulvomaan
tähtikirkkaaseen kuutamoyöhön.

Ne kummatkin soivat avaruuteen
kumpi kauniimmin soi

sen päättää kuulija.

Juuli -14

Synkkää, synkkää vihaa

vimmaa, timmiä kimmaa

muutako toteemi juurellee

tahtoi se iloisen säveleen

sillä se kimman taltuttaa

 kaulaansa tarttua antaa

soinnut soipi ja naurattaa

 

Mulla on kummallinen halu...

 noihin Juulin sanoihin,

 ne kun mielen kirvoittaa,

sanoja toisin rustaamaan.

 

Juuli sanat silmillään syö kuvista

näppäimille ne lastaa, 

ja minä Juulin tekstistä.

Anteeksi aina pyydellen...

seo..valone

Sisältö jatkuu mainoksen alla