UNEN KORTIT

UNEN KORTIT

Kohtalo jakanut kortit. Avoinna elämän portit.
Ehkä jää joku kuitenkin salpojen, lukkojen taa.
Olen saanut ma kortit pohjalta pakan,
mennyt ei jako tää tasan.
Vankina oman ruumiini, sana syöpynyt sieluuni.
Öisin en unta saa.

Meren rannalla istun, mietin. Ainiaaksiko luotu tie
mikä harvoin öisin uneen vie.
Paljon ma unesta antaisin, jos mahdollista se oisi.
En tätä tuskaa kantaisi. Edes viholliselle en soisi.

Öiseen mereen tuijotan, yötä niin tummaa toistaa.
Kuunsirppi yön vaeltaa, kuvastuu kajo lahdelmaan.
Tähti ainoa tuikkii taivaalla, pientä valoaan hohtaa.
Ei koskaan kuu, tähdet, taivaalla toistaan kohtaa.

En tiedä, väärinkö tämä lie. Alkaa olla tuttu jo tie
Valita en, olen oppinut. Uni yön minulta poistunut..
Uni menojaan mennyt. En kortteja vääriksi miellä
Totuus on.  Ei jako oikein ole.  Mieltä ei ole tässä.

Ei tule jakoa uutta uneen. Jakoa tätä

en enää vääräksi tiedä.

Juuli13