VISIITTI

VISIITTI

Sain minä vieraaksi perhosen
minä, peltojen kauhstus, pellonojien rumistus.
Oli perhonenkin vaatimaton, kai kaaliperhonen.
Niin me istuimme lähekkäin, minä ja perhonen.
Kaksi rumuuttaan surevaa.

Perho kuiskasi kielellä perhojen :
" Nyt en minä ole ainoa. Olet ruma sinäkin.
Ei vain minua tuijoteta sanota onpas se kalpea
ei tuommoinen ole perhonen mikä lie sittiäinen.
Vaan et ole kaunis sinäkään sinusta sanotaan
ei tuo ole kukka ensinkään mikä lie rikkaruoho. "

Hetken ne vaiti istuivat kai rumuuttaan surivat
kun jostain ilmestyi sittisontiainen, nosti lakkiaan
ja kumarsi kohteliasti, ihan maahan asti :
"Saanko tiedustella, miten on päivä mennyt
kauniilla neidoilla. Saanko pyytää pienille apertiiveille
tai punaiselle limonaadille. Rahkasammalbaarin. "

Ohdake perhoa vilkaisi. On tämä ennenkuulumatonta
sontiainen kehtaa drinkille pyytää meitä kahta kaunista.
Mutta voidaanhan me lähteä.
Ei ole muutakaan tekemistä meillä kahdella kauniilla.

Niin ne lähtivät.
Ne kolme kaunista.

Juuli-14