Mikä on katetrihoito? Entäpä milloin puhutaan sydämen vajaatoiminnasta? Tee sydämen termit tutuiksi.

  1. Sepelvaltimotaudissa sydänlihaksen verisuoniin kertyy kolesterolia. Rasvakertymät ahtauttavat suonia ja sydänlihaksen verenkierto heikkenee. Sepelvaltimotaudin ensioireet tulevat yleensä esille rasituksessa. Nitrot laajentavat verisuonia, jolloin sepelvaltimoiden verenvirtaus lisääntyy.
  2. Ensimmäinen sepelvaltimo-ohitusleikkaus tehtiin Suomessa vuonna 1973. 1980-luvun alussa ohitusleikkauksia tehtiin vuosittain alle 200, mutta vuosituhannen vaihteessa jo yli 4000 vuodessa. Ahtaumien sijainti, lukumäärä ja vaikeusaste sekä potilaan muut sairaudet ratkaisevat, päädytäänkö ohitusleikkaukseen vai pallolaajennukseen.

    Lue myös: Onko sinulla sydänvaivoja? Tämä auttaa

  3. Rytmihäiriötuntemus on yleisimpiä syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Sydämen kuntoa arvioitaessa selvitetään sukutausta ja oireet, kuunnellaan sydäntä ja otetaan sydänfilmi eli EKG. Potilaalle voidaan tehdä myös sydämen ultraäänitutkimus tai kliininen rasituskoe.
  4. Katetrihoidossa katetri viedään verisuonia pitkin sydämeen. Rytmihäiriötä tuottavaan kohtaan kohdistetaan katetrin kärjen kautta sähkövirtaa, mikä aiheuttaa pistemäisen hoitoarven ja estää rytmihäiriön.
  5. Tavallinen sydämentahdistin tahdistaa vain, jos syke hidastuu alle raja-arvon. Rytmihäiriötahdistin tunnistaa häiriön ja korjaa sen. Vajaatoimintatahdistin parantaa sydämen pumppauskykyä tahdistamalla samanaikaisesti sekä oikeaa että vasenta kammiota.

    Vaivaako sydän? Tunnista oireet ajoissa

  6. Kun sydänlihas ei pumppaa normaalisti verta elimistöön, puhutaan sydämen vajaatoiminnasta. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire, joka voi johtua eri sydänsairauksista. Alle 50-vuotiailla sydämen vajaatoiminta on harvinaista.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: