Tomaatti ei maistu samalta kuin kesällä, mutta älä unohda terveellisiä kasviksia syksylläkään. Tänään vietetään kasvisruokapäivää.

Useiden suurten kansainvälisten tutkimusten mukaan runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua moniin sairauksiin.

Kun muistat lisätä kasviksia reilusti aterioille pitkin vuotta, vaikutat myönteisesti moneen terveyden osa-alueeseen yhtä aikaa:

Kasvisten runsas syönti

1. Auttaa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa.
2. Alentaa verenpainetta.
3. Helpottaa painonhallintaa.
4. Vähentää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen.
5. Auttaa pitämään veren kolesterolitason normaalina.
6. Auttaa suoliston toimintaa pysymään hyvänä.
7. Vähentää riskiä sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin, kuten paksunsuolen syöpään, mahasyöpään ja keuhkosyöpään. Runsas kasvisten käyttö saattaa suojata myös rintasyövältä.
9. parantaa elimistön puolustuskykyä.

Kasviksissa riittää vielä tutkittavaa, niiden kaikkia vaikutustapoja ihmisten elimistön toimintaan ei tunneta. Saattaa olla, että suojaavat vaikutukset johtuvat monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Kannattaakin syödä joka päivä paljon erilaisia juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Suositeltava päivittäinen määrä kasvikunnan tuotteita on 400–800 grammaa. Vaikka me suomalaiset olemme koko ajan lisänneet kasvisten syöntiä, niin paljon on vielä parannettavaa. Erityisesti eläkeikäiset miehet ja yksin asuvat syövät harvemmin kasviksia kuin muu väestö.

Näin kasvikset pitävät huolta terveydestäsi:

Painonhallinta:

Energian saanti vähenee, koska kasviksissa on painoa kohti vähemmän energiaa kuin vaikkapa lihassa. Kuidun määrä lisääntyy ja kylläisyyden tunne kasvaa.
Lisääntyneen ravintokuidun saannin ansiosta mahalaukun tyhjeneminen hidastuu.

Sydän- ja verisuonitaudit:

Solujen hapettumisvauriot ovat merkittävä tekijä sydän- ja verisuonisairautien synnyssä. Elimistö puolustautuu hapettumista vastaa niin sanotulla antioksidanttijärjestelmällä, johon vaikuttavat myös ruoan mukana tulevat antioksidantit. Näitä ovat esimerkiksi kasvisten C-vitamiinit ja beetakaroteeni.

Runsaalla flavonoidien saannilla on yhteys vähäisempään sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Esimerkiksi sipulin sisältämä kversetiini on voimakas flavonoidi. Ravintokuidut vaikuttavat edullisesti elimistön rasva-aineenvaihduntaan, ja sitä kautta vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Aivohalvaus:

Tutkimuksissa on todettu, että kolme kasvis-hedelmäannosta päivässä vähentää aivohalvauksen vaaraa huomattavasti. Jos kasvikunnan tuotteiden syönti lisääntyy yli 400 grammaan, riski pienenee edelleen.

Korkea veren kolesteroli:

Runsas kasvisten syönti yhdistettynä kohtuulliseen, hyvälaatuisen rasvan käyttöön laskee veren kokonais- ja LDL-kolesteroliarvoja.

Korkea verenpaine:

Kasvikset ja hedelmät sisältävät kaliumia, joka alentaa verenpainetta. Kalium toimii verenpainetta nostavan natriumin vastavaikuttajana ja vähentää verenpainehormonien toimintaa ja lisää natriumin eritystä virtsaan. Sellaisissa väestöissä, joissa ruokavalio koostuu enimmäkseen kasvikunnan tuotteista, esiintyy yleensä vähän kohonnutta verenpainetta.

Diabetes:

Kasvisten sisältämä kuitu hidastaa ruoan kulkua ja sekoittumista suolessa. Näin ollen rasvojen ja hiilihydraattien pilkkoutuminen ja imeytyminen hidastuvat. Tämä tasaa verensokeripitoisuutta ja vähentää insuliinin eritystä. Pienentynyt insuliinipitoisuus vähentää rasvojen varastointia.

Syöpä:

Runsaan kasvisten ja hedelmien käytön on todettu vähentävän riskiä sairastua ruuansulatuskanavan alkuosan-, sekä rinta-, keuhko- ja virtsarakon syöpään. Kypsennys ei heikennä merkittävästi kasvisten mahdollista suojavaikutusta.

Lähde Kotimaiset kasvikset