Julianne Moore on voittanut Oscar- ja Golden Globe -palkinnot roolistaan Edelleen Alice -elokuvassa.
Julianne Moore on voittanut Oscar- ja Golden Globe -palkinnot roolistaan Edelleen Alice -elokuvassa.

Edelleen Alice on harvinainen elokuva rankasta aiheesta: Alzheimerin tautiin sairastuneen naisen elämästä. Sen hienous kiteytyy Julianne Mooren rooliin.

ET-lehti pääsi katsomaan ennakkoon Edelleen Alice -elokuvan, josta Julianne Moore sai tänä vuonna parhaan naisnäyttelijän Oscar-palkinnon.

Mukana elokuvaa katsomassa oli Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä aktiivisesti toimiva Milja Ahola, joka tuntee asian oman kokemuksensa kautta. Tarkoitus oli kysyä, miltä elokuva vaikutti ja mitä se voisi antaa Alzheimer-potilaan omaiselle.

– Aihe on erittäin tärkeä, sillä elokuvassa käsitellään varhain alkaneen Alzheimerin taudin puhkeamista. Se tuo hyvin esille sen, miltä tuntuu, kun itselleen merkityksellinen työ pitää lopettaa kesken kaiken.

Elokuvan aihe on Miljallekin erittäin tuttu. Hänen miehensä sai neljä vuotta sitten tautimääritelmän: Alzheimerin tauti. Mies oli tuolloin 59-vuotias.

– Mieheni sairastui keskellä työuraansa, kuten elokuvan päähenkilö. Se oli kova diagnoosi.

Edelleen Alice -elokuvassa Harvardin yliopiston kognitiivisen psykologian professori Alice Howland hämmentyy täysin oireillessaan. Muistot, sanat ja paikat alkavat kadota salakavalasti. Silti hän on edelleen se sama Alice, joka tuntee ja kokee asioita, Milja muistuttaa.

Tunnetko jo ET-lehden kattavan muistiteeman?

Äiti–tytär-suhde tiivistyy

Alice yrittää peitellä aluksi unohteluaan ja perhe on ymmällään. Kun tauti saa nimen, mies ei halua uskoa kuulemaansa. Alicen suhde sekä puolisoonsa että lapsiinsa muuttuu.  Elokuvassa aviomies ja hänen tunteensa jäävät silti taka-alalle. Erityisen ansiokkaasti siinä kuvataan herkkää äiti–tytär-suhdetta, jonka merkitys voimistuu sairauden aikana, Milja mainitsee.

– Tämä ei ole opetuselokuva, mutta se tuo hyvin esille sen, kuinka sairastuneen tietoisuus ja perhedynamiikka muuttuvat. Tauti vaikuttaa koko perheeseen.

Omaishoitajana toimiva Milja on kokenut saman omassa tilanteessaan: perheen merkitys kasvoi, kun hänen miehensä diagnoosi vahvistettiin ja työstä piti luopua.  Hän toteaa, että elokuva keskittyy kuvaamaan ihmissuhteita perheen sisällä – ja muiden tärkeiden ihmisten sekä ympäristön reaktiot jäävät vähemmälle.

"Herättää empatiaa sairastuneita kohtaan"

Milja kertoo lukeneensa aiemmin Lisa Genovan kirjan ”Edelleen Alice”, johon elokuva perustuu. Hän ymmärtää elokuvan merkityksellisyyden ja suosittelee molempia teoksia muillekin.

– Kaikkiaan elokuva herättelee empatiaa sairastuneita kohtaan ja täten vähentää ennakkoluuloja muistisairaita kohtaan. Vaikka Alicen kyky ilmaista itseään heikkenee, se ei tarkoita, että hän tai hänen tunteensa katoaisivat. Päinvastoin. Alicen elämä on yhä merkityksellistä.

Miljan mukaan ei ihme, että Julianne Moore sai Oscarinsa tästä elokuvasta: näyttelijätyö on vahvaa ja varhain alkaneen Alzheimerin taudin kuvaus osuvaa. Milja huomauttaa, että jokainen tautitapaus on kuitenkin erilainen ja perheenjäsenet yksilöitä.

Elokuvasta Milja pohtii erityisesti kohtausta, jossa päähenkilö kertoo taudistaan kolmelle aikuiselle lapselleen. Samalla mainitaan sairauden perinnöllisyys ja geenitestien mahdollisuus.

– Lapsille se on rankka juttu, kun sanotaan, että tauti on periytyvä.  Mutta elokuvassa ei selitetä genetiikkaa auki enempää, sitä milloin sairaus voi puhjeta. Alzheimerin tauti saattaa tulla jo työikäisenä, mutta yhtä hyvin se voi tulla vaikkapa vasta yhdeksänkymppisenä, Milja Ahola toteaa.

Edelleen Alice Suomen ensi-illassa 20. maaliskuuta 2015.

Katso elokuvan traileri