Insinööri Mikko Haho on kuullut pienestä pitäen erittäin huonosti. Nyt hänen yrityksensä tähtää ääniesteettömän maailman huipulle.

Mikko Haho, 45, tietää, millaista on kun suuri osa puheesta ja viestinnästä jää kuulematta.

– Asioita jää kellumaan. Myös vieraiden kielten oppiminen on ollut hankalaa, sillä kielten oppiminen perustuu niin pitkälti kuunteluun, Haho kertoo.

Opiskeluaikana Hahoa huoletti, miten hän saa puhelimessa selvää, mitä toinen sanoo. Huoli synnytti lopputyöhankkeen, jonka sivutuotteena valmistui lankapuhelimeen liitettävä induktiosilmukka.

Tulevaisuus oli kuitenkin matkapuhelimissa. Tai niin ainakin väitti Nokian edustaja, joka kävi houkuttelemassa valmistuvia insinöörejä Nokian Oulun-yksikköön töihin.

Lue myös: Kärsitkö näistä oireista? Mene tutkituttamaan kuulosi!

Haho onnistui pääsemään Nokialle ja löysi itsensä saman tien unelmiensa projektista. Hänen vastuullaan oli jalostaa Loopset-ideasta yhteensopiva matkapuhelinten kanssa.

Ensimmäinen Nokian Loopset tuli markkinoille 1998.

– Loopsetejä on myyty yli 100 000. Jos myyntiin olisi panostettu enemmän, myyntimäärä voisi olla monikymmenkertainen, Haho uskoo.

Nokialta yksityisyrittäjäksi

Nokian rakennemuutoksissa Hahon työt uhkasivat loppua ja hän tarttui Nokian yrittäjyyttä kannustavaan kädenpuristukseen.

– Päätös oli minulle helppo, sillä minulla oli uusi liikeidea valmiina ja halua yrittäjyyteen.

Hahon liikeidea perustuu kuuloesteettömyyden mittaamiseen ja kartoittamiseen julkisissa tiloissa.

Kuuntele: Tältä kuulostaa kuulovamma.

Kuuloesteettömyyden vaatimus on kirjattu sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin että rakentamismääräyskokoelmaan.

Rakentamismääräysten mukaan siellä missä on ääntä toistava järjestelmä, pitää olla myös tele- tai induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä, jotta kuulolaitetta käyttävä voi vastaanottaa äänisignaalin suoraan äänentoistojärjestelmästä.

Käytännössä lakia rikotaan surutta eikä siitä olla edes tietoisia.

– Yrityksemme Qlu:n ja Kuuloliiton kokemuksen mukaan kymmenesosassa tiloista, joissa pitäisi olla äänensiirtojärjestelmä, sellainen on asennettu ja vain kolmasosassa niistä se toimii. Siis vain noin kolme prosenttia tiloista täyttää rakentamismääräykset kuuloesteettömyyden osalta, Haho hämmästelee.

Kokoushuoneet, auditoriot ja konferenssikeskukset tarjoavat huonokuuloiselle usein painajaismaiset työskentelyolosuhteet, vaikka näin ei saisi olla.

Markku Juntunen, 62, Kauniainen: Kuulokoje ei ole häpeä

Kuuloesteet näkyviksi

Liikkumiseen esteet – kynnykset, portaat tai hissien puute – on helppo havaita. Qlun työn tavoite on tehdä myös kuuloesteet näkyviksi ja havaittaviksi.

Yritys on loppusuoralla hakemassa patenttia mittausmenetelmälleen, jossa induktiosilmukan signaalin laatu ja tilan mahdolliset sähkömagneettiset häiriöt voidaan mitata 20 sentin paikannustarkkuudella.

Mittauksen tuloksista syntyy kuuluvuuskartta, josta kuulovammainen näkee heti, mihin kohtaan tilaa kannattaa istua. Jos esimerkiksi konserttisali on mitattu Qlun menetelmällä, kuulovammainen voi varmistaa kuuluvuuskartasta lippua ostaessaan, että kuuluvuus on kunnossa.

Asian luulisi kiinnostavan myös tapahtumien järjestäjiä ja tilojen vuokraajia, sillä 750 000 suomalaisella on jonkinlainen kuulonalenema. Kuulolaitekin on yli 100 000 suomalaisella.

– Seurakunnat ovat olleet kuuloesteettömyyden edelläkävijöitä, mutta esimerkiksi elokuvateattereissa induktiosilmukka tai joku muu äänensiirtojärjestelmä on vasta muutamissa, Haho kertoo.

Kuuloesteettömyyskulttuurin mallimaa on Iso-Britannia, jossa Let’s loop the UK -hankkeen myötä induktiosilmukat ovat tulleet jopa takseihin.

Yllättävä tieto: Huono kuulo saattaa heikentää muistia

– Britanniassa myös koulutetaan induktiosilmukka-asiantuntijoita silmukoiden suunnitteluun, asentamiseen ja testaukseen. Suomessa alalle ei ole mitään virallista koulutusta.

Qlu on mitannut ensimmäisen toimintavuotensa aikana noin 50 suomalaista rakennusta Helsingin tuomiokirkosta Tampere-taloon. Mittaustulokset ovat nähtävillä Qlun kuuloesteettömyysportaalissa.

Kuulolaite parempaan käyttöön

Kuuloesteitä syntyy siitäkin, että kuulolaitteiden käyttäjät tuntevat induktiosilmukan käyttöä huonosti eivätkä osaa hyödyntää kuulolaitteensa T-asentoa, jossa induktiosilmukka on käytössä.

Monilla on huonoja kokemuksia T-asennon toimivuudesta.

– Ikävä kyllä induktiosilmukkajärjestelmiä toteutetaan vieläkin 1960-luvun tekniikalla, vaikka tarjolla olisi myös 2010-luvun teknisiä ratkaisuja. Huonosti toimivat silmukat pilaavat koko järjestelmän maineen. Tästä syystä monille kuulolaitteiden käyttäjille jätetään jopa kertomatta, milloin kuulolaitetta kannattaa käyttää T-asennossa, Haho sanoo.

Kuuloesteitä riittää, joten Qlun kaltaiselle yritykselle pitäisi olla tilaa ja tarvetta.

Muutos lähtee kuitenkin huonokuuloisista itsestään. He pysyvät niin kauan marginaalissa, kunnes alkavat vaatia tiloilta kuuluvuutta ja sitä, että puheesta saa selvän.

Qlu työllistää toistaiseksi kuusi kokoaikaista ja kolme osa-aikaista työntekijää.

– Osa meistä on melkein nälkäpalkalla, mutta meininki on erittäin innostavaa. Tavoite on, että Qlusta tulee kansainvälisesti tunnettu kuuloesteettömyyden asiantuntija, Haho toteaa.