Kuulokojeen käytössä on omituinen ristiriita.

Huonokuuloisuus lisääntyy koko ajan. Kun huonosta kuulosta kärsivät ennen iäkkäät, nyt nuortenkin huonokuuloisuus on lisääntynyt, kertoo Kuuloliitto.

Erilaiset kuuloviat ovat yleisempiä terveysongelmia. Jonkinasteinen kuulon aleneman arvioidaan olevan noin 750 000 suomalaisella.

Arviolta 300 000 hyötyisi kuulokojeen käytöstä, mutta säännöllisesti kuulokojetta käyttää vain noin 70 000 henkilöä. Kuulokojeen on saanut arviolta 100 000 henkilöä.

Kuuntele: Tältä kuulostaa kuulovamma.

HYKS:n Korvaklinikan kuulokeskuksen vastaava lääkäri Antti Aarnisalo sanoo, että ihminen ei välttämättä tunnista huonokuuloisuuttaan. Siksi kuuloa ei osata lähteä testauttamaan.

– Kuulemisen tarpeet sitoutuvat ympäristöön ja toimintaan. Moni on sopeutunut tilanteeseen ja kokee pärjäävänsä hyvin. Jos elämänpiiri kaventuu kuulovaikeuksien vuoksi, silloin on erityisen tärkeää tunnistaa asia.

Kuuloliiton laskelmien mukaan 30 000 potilasta jättää käyttämättä heille annettua kuulokojetta. Osittain se johtuu siitä että omat odotukset eivät kohtaa kuulokojeista saatavaa hyötyä. Kuulokojeet auttavat huonokuuloista ihmistä, mutta ne eivät tee kenestäkään käyttäjästä normaalikuuloista.

Markku Juntunen, 62, Kauniainen: Kuulokoje ei ole häpeä

– Kuulokojeen kanssa aivot vaativat totuttelua uuteen äänimaailmaan. Kojeen vakiintunut päivittäinen käyttö erilaisissa kuuntelutilanteissa on tärkeää, jotta harjaantumista tapahtuu. Aarnisalo sanoo.

Voi olla vaikeaa kuulla yhtäkkiä ääniä, joita ei ole kuullut pitkään aikaan. Normaalikuuloisen ihmisen aivot osaavat ”vaimentaa” esimerkiksi hälyä ja poimia niitä asioita esiin, joita halutaan kuunnella. Huonokuuloinen taas saattaa kärsiä, kun kaikki ympäristön äänet tulevat kuulokojeen avulla yhtäkkiä taas kuultavaksi. Silloin kuulojärjestelmä tarvitsee aikaa sopeutumiseen.

Yllättävä tieto: Huono kuulo saattaa heikentää muistia

Jos potilas ei saa hyötyä kuulokojeista, voidaan harkita sisäkorvaimplanttileikkausta. Sekin edellyttää pitkää totuttelu- ja harjoittelujaksoa. 

Kuulotutkimuksiin kannattaa mennä, jos kärsii näistä vaivoista:

  • Ei saa kunnolla selvää puheesta.
  • Ei kuule puhelimen tai ovikellon ääntä.
  • Kuuntelee tv:ta tai radiota suuremmalla äänenvoimakkuudella kuin aikaisemmin.
  • Omien asioitten hoito on hankaloitunut kuulon vuoksi.
  • Hälyisät olosuhteet tuntuvat erityisen rasittavilta.
  • Korvat soivat tai ovat tukkoisen tuntuiset.

Huonokuuloisten määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy ja toisaalta nuorten kuuloon kohdistuu uusia uhkia, kuten mp3-soittimet ja lisääntyvä vapaa-ajanmelu esimerkiksi konserteissa, discoissa ja baareissa.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: