Korkea verenpaine voi talttua jo pelkillä elintavoilla. Entä jos vähät välittää mittarin ennätyslukemista?

1. Mistä korkea verenpaine johtuu?

Kohonnut verenpaine on useimmiten seurausta epäterveellisistä elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus.

Elintavoista johtuvia korkean verenpaineen syitä ovat tavallisimmin tupakointi ja alkoholin liikakäyttö, etenkin vyötärölle kertyneet vatsamakkarat, runsas suolan tai lakritsin käyttö, vähäinen liikunta, liiallinen tulehduskipulääkkeiden käyttö ja pitkään jatkunut stressi.

2. Milloin verenpaine on kohonnut?

Verenpaine on koholla, kun yläarvo on yli 140 tai ala-arvo yli 90. Yksikkö on elohopeamillimetri, mmHg, vanha paineen yksikkö. Yläarvo eli yläpaine ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Alapaine kertoo, mikä on paine sydämen lepovaiheen aikana.

Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen suurin yksittäinen riskitekijä.

Verenpaineen kohoaminen on yleistä keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Nuorella valtimon seinämät ovat usein vielä kimmoisat, joten nuorella nousee ensimmäisenä alapaine. Iäkkäällä ihmisellä valtimon seinämät jäykistyvät, ja hänellä alapaine voi olla normaali, mutta yläpaine nousee liian korkeaksi.

3.Miksi kohonnut verenpaine on vaaraksi terveydelle?

Kuukausia tai vuosia koholla oleva verenpaine vahingoittaa verisuonivaltimoita muun muassa siten, että niiden seinämät jäykistyvät.

Kohonnut verenpaine onkin aivohalvauksen suurin yksittäinen riskitekijä – ja usein syypää myös sydäninfarktille.

Joskus hengenahdistus, päänsärky tai huimaus voivat olla merkki korkeasta verenpaineesta.

4. Millaisia oireita korkeaan verenpaineeseen liittyy?

Useimmiten ei minkäänlaisia, se voidaan todeta vain verenpainemittarilla. Siksi jokaisen olisi hyvä tuntea omat verenpainearvonsa.

Joskus tosin hengenahdistus, päänsärky, huimaus ja rytmihäiriöt voivat olla merkki reilusti kohonneesta verenpaineesta.

5. Millaisia lääkkeitä verenpaineen hoitoon on?

Verenpainetaudin muotoja on useita, ja siksi jokaiselle potilaalle etsitään hänelle sopivin lääkevaihtoehto. Usein yhdistellään eri lääkkeitä, jotta saavutetaan riittävä teho.

Esimerkiksi monen nuorehkon verenpainetautipotilaan lukemat saadaan asettumaan, kun verenkiertoelimistön niin sanottua tyhjäkäyntiä hillitään beetasalpaajilla tai valtimoiden kireyttä vähennetään kalkkisalpaajilla.

Vanhemmalla iällä, kun korkea verenpaine on ehtinyt jäykistää valtimoverisuonia, suositaan yleensä angiotensiinikonvertaasin eli ACE-estäjiä tai angiotensiinireseptorin eli AT-salpaajia. Joskus on paikallaan lisätä lääkitykseen nesteenpoistotabletti.

Verenpainetta on helpompi hoitaa, jos pystyt pudottamaan painoa, liikut etkä tupakoi tai käytä liikaa alkoholia.

Verenpainelääkkeillä, kuten kaikilla lääkkeillä, voi olla haittavaikutuksia. Joitakin potilaita ACE-estäjät yskittävät. Kalkkisalpaajat puolestaan voivat turvottaa nilkkoja. Silloin lääke kannattaa vaihtaa toiseen.

6. Voiko verenpainetta laskea ilman lääkitystä?

Kyllä voi. Elintavat ovat avainasemassa verenpaineen madaltamisessa.

Jos pystyt pudottamaan painoasi, reippailet, et tupakoi ja pidät alkoholin käytön kohtuullisena, verenpainetta on helpompi hoitaa.

On aivan mahdollista päästä jo määrätyistä lääkkeistä eroon, jos ponnistelee riittävästi elintapojensa muuttamiseksi.

Joskus kuormittava elämäntilanne, kuten stressi, kohottaa verenpainetta.

7. Miten verenpaine voi olla koholla, vaikka eläisi terveellisesti?

Syy koholla oleviin lukemiin löytyy yleensä perimästä eli geeneistä. Vaikka kohonnut verenpaine liittyy valtaosalla ylipainoon ja vähäiseen liikuntaan, monella paineet voivat olla korkeat hyvistä elintavoista huolimatta.

Joskus taas huolestuttavasti kohonneen verenpaineen syy löytyy kuormittavasta elämäntilanteesta, kuten stressistä.

8. Miksi verenpaineen omatoiminen mittaus on tärkeää?

Lääkärin vastaanotolla mitattu verenpaine antaa harvoin tarkan kuvan potilaan todellisesta verenpaineesta. Jo pelkkä mittaustilanne kohottaa usein lukemia verrattuna niihin lukemiin, joita kotimittauksessa saataisiin.

Olkavarsimittari on luotettavampi kuin rannemittari.

Siksi lääkärille on hyvä viedä mukanaan useamman edeltävän viikon aikana tehty lista kotiverenpainemittauksen tuloksista, samoin pulssilukemat samalta ajalta. Näin lääkäri pääsee paremmin selville potilaansa todellisista verenpainelukemista, ja lääkitys voidaan säätää kohdilleen.

Hyvä verenpainemittari on suositeltava investointi omaan terveyteen. Laitteen voi ostaa esimerkiksi apteekista tai nettikaupasta. Olkavarsimittari on luotettavampi kuin rannemittari.

Verenpainetta kannattaa mitata päivittäin aamuin illoin. Kun lääkitys saadaan kuntoon, riittää pari kertaa kuukaudessa tehty tilanteen tarkistus.

Vähennä suola ja käytä kasviksia, juoksevia rasvoja ja täysjyväleipää, niin hoidat verisuonistoasi.

9 Miten pitää syödä ja liikkua, jotta verenpaine pysyy aisoissa?

Suolainen ruoka lisää elimistön nestelastia ja nostaa verenpainetta. Vähentämällä suolaa, käyttämällä kasviksia, juoksevia rasvoja ja täysjyväleipää sekä syömällä muutenkin järkevästi hoidat verisuonistoasi.

Liikunta taas toimii kuin täsmälääke. Esimerkiksi puolen tunnin hikinen sauvakävelylenkki tehoaa jopa yhden lääkenapin verran verenpainettasi alentavasti. Tarvitaan kuitenkin säännöllistä ja päivittäistä liikuntaa, jotta korkea verenpaine kääntyisi pysyvästi laskuun.

Mitä korkeampi verenpaine, sitä nopeammin aloitetaan lääkehoito.

10 Jos vähät välitän korkeasta verenpaineesta, mitä on odotettavissa?

Valtimosuontesi terveys on vakavassa vaarassa. Aivohalvaus on ikävin hoitamattoman kohonneen verenpaineen seuraus.

Aina täydellisetkään elämäntavat eivät riitä. Lisäksi tarvitaan lääkkeitä.

Myös sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan riski lisääntyy.

Omilla valinnoilla on aina suuri merkitys verisuoniterveydelle. Silti täydellisetkään elintavat eivät aina riitä, vaan lisäksi tarvitaan hyviä lääkkeitä. Suomessa verenpainelääkkeitä käyttää noin puoli miljoonaa ihmistä.

Asiantuntijana sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Juhani Sneck Terveystalosta.

Vierailija

Elintavoilla on merkitystä – 10 faktaa korkeasta verenpaineesta

Vierailija kirjoitti: Minulle on sanottu -mm.terveyskeskuslääkäri -ettei korkea verenpaine aiheuta huimsusta,vaan matala. Miten on? Minulla on kokemusta vain alhaisesta verenpaineesta. Silloin kun paine on hyvin alhainen tunnen huimausta ja epätodellista oloa. Asetun pitkälleni ja nostan jalat ylös, sillä se menee ohi. Eräs tuttavani kärsi aiemmin ennen lääkityksen aloittamista korkeasta verenpaineesta. Hän kertoi että joskus "päässä suhisee" ja on paha olo. Johtuiko se sitten verenpaineen...
Lue kommentti

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unenlaatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa