Miksi nukkuminen on joskus niin vaikeaa? Samassa sängyssä koisii yhtenä yönä todella huonosti, toisena hyvin.

Ei ole huolia, huone on tuuletettu mutta silti uni ei tule. Tai se tulee ja menee.
Yöllisen pakkomakuun sijaan kannattaa miettiä, josko vaikka puuhaisi jotain. Parin tunnin unettomuuden voi selittää tekemällä käsitöitä, esivalmistelemalla seuraavan päivän ruokaa tai vaikka katsomalla elokuva. Eläkeläinen voi nukkua milloin vain.

Pika-gallup ajoittaisista uniongelmista kärsiville paljastaa monta hyvää unikokemusta ja -paikkaa. Useimmiten nautinnollinen päivätorkkuilu onnistuu kaikilta. Kai niissä on jotain kielletyn hedelmän makua, silloin uni maistuu parhaimmalta. Samoin kesämökin unilystejä kehuvat lähes kaikki: aitta, vene, kuistin sohva ja puutarhakeinu ovat mainioita paikkoja.

Punkku ja tylsä kirja

Mirja, 62, kehuu nukahtavansa mökillä riippukeinussa tuulen huminassa hetkessä makeisiin tunnin parin päiväuniin. Hän on keksinyt kotonakin konsteja houkutella unta.

 – Kun herään suden hetkellä kello 02–03, nousen ylös, keitän aamukahvit ja luen Hesarin, jos se on tullut. Sen jälkeen menen takaisin sänkyyn ja uni maittaa taas. Jos omassa sängyssä ei uni tule, siirryn olohuoneen sohvalle tyynyni ja peittoni kanssa. Usein uni tulee siinä paremmin.

Kirsti, 59, ei edes muista, koska olisi nukkunut tosi makeasti ja yhtäjaksoisesti illasta aamuun.

– Kaikki keinot on kokeiltu, mutta paras apu on nukahtamislääke, joskus toimii lasi punkkua ja huono kirja.

Ville, 63, tavoittaa höyhensaaret parhaiten viileässä, pimeässä hirsiaitassa pihan perällä puiden siimeksessä. Omakotitaloasukkaiden kannattaisi panostaa pihamökkinukkumiseen!

– Ulkona tehty ruumiillinen työ, sauna, uinti ja pari kaljaa on tehokasta unilääkettä. Samoin rakastelu, jos joku vielä muistaa mitä se on... Oppaista voi toki tarkistaa, Ville nauraa.

Piikkimatto ja telkkari

Helena, 52, on aina ollut huono nukkuja. Viime aikoina on apu löytynyt piikkimatosta. Hän laittaa sen nukkumaan mennessään patjan päälle. Piikitys rentouttaa ja hän nukahtaa.

– Jossain vaiheessa herään ja otan sen pois, mutta uni jatkuu. Jos menen nukkumaan ilman piikkimattoa, otan sen herätessäni yöllä ja rentoudun taas. Kannattaa kokeilla.

Helenan mies Tapio, 55, arvostaa eniten unta, johon vajoaa telkkaria katsellessa tai kirjaa lukiessa. Hän kokee sen täydellisen rentona ja voi jatkaa unia sohvalla aamuun asti. Usein telkkarin mökä häiritsee kumppania, mutta yksin asujien kannattaa kokeilla.

Unet keskiyön auringossa

Miten joku paikka ja sen unikarma voikin jäädä unohtumattomasti mieleen. Liisa, 53, vietti viikon Pykeijan kylässä Pohjois-Norjassa kotimajoituksessa leskirouvan yläkerrassa.

– Keskiyön aurinko paistoi enkä sulkenut verhoja lainkaan. Mutta nukahdin niin yö- kuin päiväunille kuin tukki heti, kun laitoin silmäni kiinni. Se oli uskomatonta. Ehkä meri-ilma vaikutti myös asiaan.

 Pirjo, 65, nukahtaa hyvin liikkeessä, autossa ja veneessä.

– Unettomina hetkinä, kun en voi sytyttää valoja mieheni takia, kuvittelen tarinoita ja osaan suggeroida itseni mielessäni keinuvaan liikkeeseen. Uni tulee.

– Myös viileän ja lämpimän yhdistelmä takaa hyvät unet: huoneessa saa olla jopa hieman kylmä ilma, mutta peiton täytyy olla painava ja lämmin. Oma tyyny, jossa on ”minun muotoni” on supertärkeä. Kotimaassa kuljetan tyynyäni aina mukana.

Haastateltavien nimet on vaihdettu.

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unenlaatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa