Valvotko öisin? Niin moni muukin. ET-lehden kyselyssä selvisi, että liki puolet vastaajista herää joka yö.
Kysyimme helmikuussa ET-lehden verkkosivuilla unesta ja unettomuudesta. Kyselyyn tuli noin 150 vastausta.
Iän myötä unen tarve yleensä vähenee, ja sitä tietoa lukijoiden vastaukset myös vahvistivat. Moni heräilee aamuyöllä ja nukkuu vähemmän kuin ruuhkavuosina.
Kyselyyn vastanneista yli puolet nukkuu 6–7 tuntia, ja 9 tunnin yöunista nauttii vain noin neljä prosenttia vastanneista. Alle 5 tuntia nukkuu 12 prosenttia vastanneista.
Suden hetki synkistää
Liki puolet vastaajista herää joka yö. Yleensä syynä on vessahätä. Myös murheet pitävät hereillä:
"Olen aina ollut huonouninen. Jännitän etukäteen tulevia tapahtumia ja tärkeitä päätöksiä ja matkoille lähtöä. Tiedän, että asiat näyttävät tosi synkiltä kello kolme yöllä, mutta minkäs ihminen luonteelleen voi. Aamulla asiat, joita jännitin, tuntuvat taas pikkuseikoilta.”
Reilu viidennes vastaajista herää kipuihin. Kymmenisen prosenttia kärsii puolison kuorsamisesta niin paljon, ettei nukkumisesta tule mitään.
Aina heräilyyn ei ole selkeää syytä. Joskus uni vain loppuu. Yksi syyttää posteljoonia, toinen kissaa, suonenvetoa, levottomia jalkoja, uniapneaa...
Joku syyttää myös täysikuuta:
”Onneksi olen melko hyväuninen, suurin ongelma on nousevan kuun vaikutus. Silloin näen aivan valtavasti levottomia unia ja nukun huonosti."
Jotkut ovat herkkäunisia ja kavahtavat ääniä:
”Usein herään meluun, kun yläkerran koira kopaltaa, kun nuoripari valvoo myöhään. Joskus kuuluu pärinäpoikien ajo, joskus kipeät jäsenet herättävät. ”
Suurin osa kyselyyn vastaajista saa nukahdettua uudestaan. Noin kolmasosa saa unen päästä kiinni jo muutamassa minuutissa, mutta viidennes pyörii unettomana sängyssä tuntikausia.
Uneton vaihtaa sänkyä
Reilusti yli heistä puolet jää sänkyyn ja odottaa unta, osa lukee. Yksi vastaajista yrittää herättyään nukahtaa piikkimatolle.
Monet tekevät ristikoita ja siirtyvät sängystä tietokoneelle. Jokaisella on omat keinonsa:
”Asun yksin ja minulla on kolme huonetta ja parveke. Minulla on kolme sänkyä ja sohva kodissani. Lähes joka yö vaihdan nukkumapaikkaa kerran yöllä, paremman unen saamiseksi.”
Monet tunnustavat, että eläkkeelle jääminen on vähentänyt nukkumispaineita.
”Yöheräilyn voin ottaa aivan rauhallisesti, koska aamulla ei tarvitse tiettynä aikana herätä kellon soittoon, vaan saa herätä omia aikojaan. Useimmiten nukun pikapuoliin uudelleen ja jollen nuku, ei se mitään, nousen ylös, panen villasukat jalkaan ja aamutakin päälle, istun nojatuoliin ja jatkan aletun kirjan lukemista”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista.
”Herään omia aikojani ja otan vielä päivällä tunnin tirsatkin. Näin leskenä ja eläkkeellä on oma vapaus tehdä sitä mikä tuntuu hyvältä!”
Näin Uolevi pääsi irti lääkekoukusta
Mikä ihana olotila: Uolevi Rantanen, 75, on nukkunut muutaman viimeisen vuorokauden aikana kunnon yöunet. Se on tuiki tavatonta. Usein yöt kuluvat lukien tai nettiä selaillen – aamua odotellen. Mies arvelee, että nukuttujen öiden syynä on kuumeinen flunssa: sairaudesta johtuva väsymys.
– Pitäisi kai aina olla kuumeinen, jotta uni tulisi. Onkohan niin, että sairaana käpyrauhanen toimii normaalisti?
Helsinkiläismiehen unirytmi on nykyisin sellainen, että hän nukkuu yleensä joka toinen yö. Aikaisemmin, kun hän vielä käytti unilääkkeitä, hän saattoi valvoa kaksikin yötä peräkkäin ja kolmantenakin oli vaikea saada unen päästä kiinni.
Syvä uni puuttuu kokonaan
Neljä vuotta sitten Uoleville tehtiin unitutkimus ja todettiin, että hän ei vajoa ollenkaan syvään uneen. Hänen unettomuutensa alkoi jo noin 25 vuotta sitten. Lamakauden seurauksena yrittäjämies joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja unettomuus paheni samaan aikaan.
– Minua on tutkittu paljon ja pidetty vuosikausia masennuspotilaana. Kun hain aikanaan apua unettomuuteen, sain nukahtamis-, uni- ja masennuslääkkeitä, jopa sähköshokkeja – koko repertuaarin kaikkea. Pärjäsin niiden avulla kymmenisen vuotta.
Alkuun unilääkkeistä oli apua, mutta mies jäi kiinni lääkkeisiin.
– Annoksia piti suurentaa ja suurentaa. Lopuksi ei uni tullut, vaikka olin ottanut viisinkertaisen määrän. Sain kuulla, että runsaasti ja pitkäaikaisesti käytettyinä lääkkeet ehkä ylläpitivät unettomuutta.
Mies on ollut kaksi vuotta ilman lääkkeitä, vaikka ei ole saanut päätökselleen lääkäreiden siunausta. Nivelvaivoihin määrättyjä kipulääkkeitä hän ottaa nyt minimimäärän. Kaikki ne kemialliset aineet ovat saaneet aikaan sen, että Uoleville kehittyi rasvamaksa
– Olin koko ajan ihan tokkurassa vahvoista lääkkeistä. Se oli mieletön kierre. En jaksanut tehdä mitään. Minulla on ollut raskas elämä. Nyt tiedän, että kannattaa mieluummin valvoa kuin käyttää lääkkeitä säännöllisesti.
Unetonta ymmärtää toinen uneton
Lääkkeettömyys on ehkä kohentanut elämän laatua, mutta unettomuus on edelleen ongelma.
– En saa unen päästä kiinni. Tuskallisinta on se, että väsyttää kamalasti, mutta uni ei tule. Ja mitä enemmän yritän saada unta, sitä varmemmin valvon. Unettomuus on sellainen vaiva, että siitä ei kannata puhua kuin toisen unettoman kanssa. On ärsyttävää kuunnella ohjeita ihmisiltä, joilla ei ole edes yhden vuoden kokemusta valvomisesta.
Uolevi ihmettelee, ettei vertaistuki toimi Suomessa. Hänen mielestään olisi parasta, jos pystyisi olemaan miettimättä unettomuuttaan. Mielenkiintoisen kirjan avulla yö kuluu joten kuten valvoenkin.
– Nukun, kun nukuttaa, olipa kello mitä tahansa. Pääasia, että nukun joskus.
Lue ET-lehdestä 5/2014, miten unettomuudesta kärsivät Juhani Mäkelä, Hanna-Terttu Savola ja Arja Tuomarila viettävät yöllä aikaansa.
