Valvotko öisin? Niin moni muukin. ET-lehden kyselyssä selvisi, että liki puolet vastaajista herää joka yö.

Kysyimme helmikuussa ET-lehden verkkosivuilla unesta ja unettomuudesta. Kyselyyn tuli noin 150 vastausta.

Iän myötä unen tarve yleensä vähenee, ja sitä tietoa lukijoiden vastaukset myös vahvistivat. Moni heräilee aamuyöllä ja nukkuu vähemmän kuin ruuhkavuosina.

Kyselyyn vastanneista yli puolet nukkuu 6–7 tuntia, ja 9 tunnin yöunista nauttii vain noin neljä prosenttia vastanneista. Alle 5 tuntia nukkuu 12 prosenttia vastanneista.

Suden hetki synkistää

Liki puolet vastaajista herää joka yö. Yleensä syynä on vessahätä. Myös murheet pitävät hereillä:

"Olen aina ollut huonouninen. Jännitän etukäteen tulevia tapahtumia ja tärkeitä päätöksiä ja matkoille lähtöä. Tiedän, että asiat näyttävät tosi synkiltä kello kolme yöllä, mutta minkäs ihminen luonteelleen voi. Aamulla asiat, joita jännitin, tuntuvat taas pikkuseikoilta.”

Reilu viidennes vastaajista herää kipuihin. Kymmenisen prosenttia kärsii puolison kuorsamisesta niin paljon, ettei nukkumisesta tule mitään.
Aina heräilyyn ei ole selkeää syytä. Joskus uni vain loppuu. Yksi syyttää posteljoonia, toinen kissaa, suonenvetoa, levottomia jalkoja, uniapneaa...

Joku syyttää myös täysikuuta:

”Onneksi olen melko hyväuninen, suurin ongelma on nousevan kuun vaikutus. Silloin näen aivan valtavasti levottomia unia ja nukun huonosti."

Jotkut ovat herkkäunisia ja kavahtavat ääniä:

”Usein herään meluun, kun yläkerran koira kopaltaa, kun nuoripari valvoo myöhään. Joskus kuuluu pärinäpoikien ajo, joskus kipeät jäsenet herättävät. ”

Suurin osa kyselyyn vastaajista saa nukahdettua uudestaan. Noin kolmasosa saa unen päästä kiinni jo muutamassa minuutissa, mutta viidennes pyörii unettomana sängyssä tuntikausia.

Uneton vaihtaa sänkyä 

Reilusti yli heistä puolet jää sänkyyn ja odottaa unta, osa lukee. Yksi vastaajista yrittää herättyään nukahtaa piikkimatolle.

Monet tekevät ristikoita ja siirtyvät sängystä tietokoneelle. Jokaisella on omat keinonsa:

”Asun yksin ja minulla on kolme huonetta ja parveke. Minulla on kolme sänkyä ja sohva kodissani. Lähes joka yö vaihdan nukkumapaikkaa kerran yöllä, paremman unen saamiseksi.”

Monet tunnustavat, että eläkkeelle jääminen on vähentänyt nukkumispaineita.

”Yöheräilyn voin ottaa aivan rauhallisesti, koska aamulla ei tarvitse tiettynä aikana herätä kellon soittoon, vaan saa herätä omia aikojaan. Useimmiten nukun pikapuoliin uudelleen ja jollen nuku, ei se mitään, nousen ylös, panen villasukat jalkaan ja aamutakin päälle, istun nojatuoliin ja jatkan aletun kirjan lukemista”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista.

 ”Herään omia aikojani ja otan vielä päivällä tunnin tirsatkin. Näin leskenä ja eläkkeellä on oma vapaus tehdä sitä mikä tuntuu hyvältä!”

Näin Uolevi pääsi irti lääkekoukusta

Mikä ihana olotila: Uolevi Rantanen, 75, on nukkunut muutaman viimeisen vuorokauden aikana kunnon yöunet. Se on tuiki tavatonta. Usein yöt kuluvat lukien tai nettiä selaillen – aamua odotellen. Mies arvelee, että nukuttujen öiden syynä on kuumeinen flunssa: sairaudesta johtuva väsymys.

– Pitäisi kai aina olla kuumeinen, jotta uni tulisi. Onkohan niin, että sairaana käpyrauhanen toimii normaalisti?

Helsinkiläismiehen unirytmi on nykyisin sellainen, että hän nukkuu yleensä joka toinen yö. Aikaisemmin, kun hän vielä käytti unilääkkeitä, hän saattoi valvoa kaksikin yötä peräkkäin ja kolmantenakin oli vaikea saada unen päästä kiinni.

Syvä uni puuttuu kokonaan

Neljä vuotta sitten Uoleville tehtiin unitutkimus ja todettiin, että hän ei vajoa ollenkaan syvään uneen. Hänen unettomuutensa alkoi jo noin 25 vuotta sitten. Lamakauden seurauksena yrittäjämies joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja unettomuus paheni samaan aikaan.

– Minua on tutkittu paljon ja pidetty vuosikausia masennuspotilaana. Kun hain aikanaan apua unettomuuteen, sain nukahtamis-, uni- ja masennuslääkkeitä, jopa sähköshokkeja – koko repertuaarin kaikkea. Pärjäsin niiden avulla kymmenisen vuotta.

Alkuun unilääkkeistä oli apua, mutta mies jäi kiinni lääkkeisiin.

– Annoksia piti suurentaa ja suurentaa. Lopuksi ei uni tullut, vaikka olin ottanut viisinkertaisen määrän. Sain kuulla, että runsaasti ja pitkäaikaisesti käytettyinä lääkkeet ehkä ylläpitivät unettomuutta.

Mies on ollut kaksi vuotta ilman lääkkeitä, vaikka ei ole saanut päätökselleen lääkäreiden siunausta. Nivelvaivoihin määrättyjä kipulääkkeitä hän ottaa nyt minimimäärän. Kaikki ne kemialliset aineet ovat saaneet aikaan sen, että Uoleville kehittyi rasvamaksa

–  Olin koko ajan ihan tokkurassa vahvoista lääkkeistä. Se oli mieletön kierre. En jaksanut tehdä mitään. Minulla on ollut raskas elämä. Nyt tiedän, että kannattaa mieluummin valvoa kuin käyttää lääkkeitä säännöllisesti.

Unetonta ymmärtää toinen uneton

Lääkkeettömyys on ehkä kohentanut elämän laatua, mutta unettomuus on edelleen ongelma.

–  En saa unen päästä kiinni. Tuskallisinta on se, että väsyttää kamalasti, mutta uni ei tule. Ja mitä enemmän yritän saada unta, sitä varmemmin valvon. Unettomuus on sellainen vaiva, että siitä ei kannata puhua kuin toisen unettoman kanssa. On ärsyttävää kuunnella ohjeita ihmisiltä, joilla ei ole edes yhden vuoden kokemusta valvomisesta.

Uolevi ihmettelee, ettei vertaistuki toimi Suomessa. Hänen mielestään olisi parasta, jos pystyisi olemaan miettimättä unettomuuttaan. Mielenkiintoisen kirjan avulla yö kuluu joten kuten valvoenkin.

–  Nukun, kun nukuttaa, olipa kello mitä tahansa. Pääasia, että nukun joskus.

Lue ET-lehdestä 5/2014, miten unettomuudesta kärsivät Juhani Mäkelä, Hanna-Terttu Savola ja Arja Tuomarila viettävät yöllä aikaansa.

Vierailija

Unettomuus-kysely: Kivut ja huolet pitävät hereillä

Lapsena ja nuorena nukuin erinomaisesti. Lapsena oli totutettu säännöllisiin nukkumaanmenoaikoihin jopa 20- 21.00. Nukahtamisessa en koskaan muista olleen ongelmia.....Paitsi joskus muistan tinkineeni Lumikki-kupillisen rusinoita. 8 tunnin yöunet menivät tasaisesti ja klo 6.30 herääminen tapahtui 6.30 ja jatkui työelämän ajankin ILMAN KELLON HERÄTYSTÄ. Työelämän aikana joskus vitsailin itseironisesti (vaikka tein terv.h:ssa vastuullista työtä ja sain toteuttaa siinä yli 20 vuotta ns.luovuuttani...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju