Heräiletkö öisin? Nukutko vain viisi tuntia yössä? Heräätkö hikoillen? Lue, millaisia neuvoja asiantuntijat antavat.

1. Nukun vain neljä viisi tuntia yössä, mutta herään virkeänä. Pitäisikö minun silti nukkua enemmän, jotta välttyisin terveysvaaroilta?

Unen aikana elimistö paikkailee solutasolla tapahtuneita vaurioita ja normalisoi aineenvaihduntaa. Jos uni jää viikko- ja kuukausitolkulla vähiin, kasvaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen vaara.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kuolleisuusriski on linkittynyt unen määrään. Riski kasvaa niillä, jotka nukkuvat selvästi alle seitsemän tuntia yössä, ja niillä, jotka nukkuvat selvästi enemmän kuin kahdeksan tuntia yössä.

Mutta ei sääntöä, ettei poikkeusta. Näytät kuuluvan siihen ihmisryhmään, joka porskuttaa päivät sujuvasti neljän viiden tunnin yöunilla, kun monen muun pitää vedellä sikeitä jopa kymmenen tuntia yössä. Miksi näin? Vastaus löytyy pitkälti perimästä. Ole siis huoleti: tiedät nukkuneesi riittävästi, kun heräät aamulla virkeänä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Milloin univaikeuksissa on kyse unettomuudesta?

Unettomuudessa voi olla kyse siitä, että nukahtamisvaihe on pitkä, tai toisaalta siitä, ettei pääse syvän unen vaiheeseen. Univaikeuksia poteva pyöriskelee pitkään hereillä, havahtuu aamuyöstä tai heräilee vähän väliä. Uni ei yleensä virkistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajoittaiset univaikeudet eivät vielä ole unettomuutta, eikä kerran pari yössä tehty vessareissu heikennä yöunta – jos vain nukahtaa pian uudestaan.

Kun univaikeuksia on kestänyt pari viikkoa, on jo kyse unettomuudesta. Sitkeä unettomuus vaikuttaa huomattavasti ihmisen päiväaikaiseen toimintakykyyn. Unihäiriöinen on päivisin kuin humalassa.

Muistin ja oppimisen aivokeskukset toimivat vajaasti, joten unihäiriöisen kyky painaa asioita mieleen ja palauttaa niitä esiin on heikentynyt. Tapaturmien riskikin lisääntyy.

3. Minulla on uniapneaa. Voiko sille tehdä yhtään mitään?

Uniapnea tarkoittaa yöllisiä hengityskatkoksia, ja ne ovat vaarallisia siksi, että ne laskevat veren happipitoisuutta. Uniapnean vuoksi muun muassa aivohalvauksen riski kasvaa ja päiväaikainen vireys heikentyy.

Liikapaino on uniapnean tavallisin syy. Painonpudotus on tärkein hoitokeino yhdessä yöllä pidettävän ylipainehengityshoitomaskin kanssa. Tämä CPAP-laite tarkkailee hengitystäsi ja lisää  ylipainetta nenän kautta, jos hengityksesi pysähtyy. Uniapnean hoito kuuluu lääkärille.

4. Mikähän kumma jaloissani on vikana, kun niitä alkaa unta odottaessa pistellä ja poltella?

Kuulostaa levottomilta jaloilta. Se on yleinen vaiva ikääntyessä ja johtuu aivojen dopamiinijärjestelmän häiriöstä. Älä turhaan kärsi ikävästä vaivastasi, vaan hakeudu lääkäriin.

Rautalääkityksestä tai keskushermostolääkkeistä on usein apua. Itse voit ennen nukkumaanmenoa kokeilla venyttelyliikkeitä ja jalkojen suihkuttelua lämpimällä vedellä.

5. Kivut valvottavat ja masentavat. Auttaako mikään unettomuuteeni?

Uni on herkkä mittari, joka reagoi epäsäännöllisiin elämäntapoihin, vuorotyöhön, sairauksiin, huoliin ja murheisiin. Yleisimmät syyt univaikeuksiin ovat stressi, ahdistuneisuus ja elämäntilanteen muutokset.

Jos ihminen heräilee jatkuvasti öisin, hän luultavasti potee masennusta. Univaikeuksia aiheuttavat myös kipu ja monet elimelliset sairaudet, kuten levottomat jalat tai unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea. Kysy lääkäriltä, miten kipujasi voisi parhaiten hoitaa.

Usein kipu- ja uniongelmat eivät yhdellä lääkärikäynnillä ratkea. Vaurioituneen unirytmin paikkaaminen kysyy aikaa, itsetutkiskelua ja elämäntapojen petraamista.

Lääkäri voi kuitenkin opastaa eteenpäin, esimerkiksi tarkempiin unitutkimuksiin. Harkinnan mukaan ja yleensä vain lyhytaikaiseen unettomuuteen apu voi löytyä unilääkkeistä.

6. En saa unta, kun murehdin tulevaa. Seuraava päiväkin pelottaa, sillä tiedän olevani unenpuutteesta tokkurassa.

Huolet ja ratkaisemattomat asiat on syytä kirjata ennen vuoteeseen menoa paperille. Mieti myös, voitko näille asioille mitään. Kirjaa suunnitelmasi ylös ja listaa tekemättömät työt.

Tarkista makuuhuoneesi ja elintapasi. Nuku viileässä, hanki hyvä patja ja sopivan lämmin peitto. Vältä rajua liikuntaa tunteja ennen nukkumaanmenoa, syö illalla riittävästi mutta kevyesti, vältä useampia annoksia alkoholia ja mene sänkyyn vasta kun olet väsynyt.

Nouse viikonloppunakin ylös samaan aikaan kuin viikolla. Jos et saa unta, nouse vuoteesta ja valvo.

7. Havahdun hereille aamuyön sudenhetkinä ja ahdistavat ajatukset pitävät hereillä pitkään.

Unen rakenteeseen kuuluu havahtuminen puolentoista tunnin välein – se on jäänne ihmisen kehityshistoriasta. Noita havahtumispiikkejä on 4–5 kertaa yössä. Sano silloin itsellesi, että herääminen kuuluu asiaan ja anna itsellesi lupa nukahtaa uudestaan.

Puhu ahdistuksestasi ystävälle tai ammattiauttajalle.

Muistathan, että ajoittainen unettomuus on osa tervettä elämää. Se kuuluu vaikeisiin elämänvaiheisiin, kuten suruun.

8. Vaihdevuodet ovat vieneet uneni. Heräilen, hikoilen ja olen mielestäni selvästi masentunut.

Sinuna harkitsisin vakavasti hormonikorvaushoitoa; mene ihmeessä lääkäriin. Sekä unihäiriöt että masennus ovat erittäin yleisiä vaihdevuosien oireita, jotka katoavat usein hormonihoidon seurauksena.

Toki monella naisella vaihdevuodet osuvat yksiin muiden elämänmuutosten kanssa. Alakulo ja univaikeudet voivat olla myös psyykkistä perua.

Asiantuntijoina neurologian erikoislääkäri ja unitutkija Markku Partinen sekä sairaanhoitaja Anna-Mari Aronen. Molemmat asiantuntijat tutkimuskeskus Vitalmedistä Helsingin Uniklinikalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla