Rahapeleistä innostunut senioriväki pelaa onnenpelejä, haaveilee isoista rahoista ja pitää pelihimonsa kurissa. Senioreista ongelmiin ajautuu useimmin ikämies, jonka terveyskin reistailee

Kun yli 63-vuotias pelaa rahapelejä viikoittain, hän useimmiten valitsee loton tai päivittäisille arvonnoille perustuvan pelin. Tai sitten hän viihtyy peliautomaatin äärellä.

Mielikuva hedelmäpeleihin talonsa ja tavaransa upottavasta mummeleista on kuitenkin tarua. Raha-peliautomaateilla keikkuu vähintään kerran viikossa vain 7 prosenttia yli 63-vuotiaista, paljastaa Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n teettämä tuore kysely.

Suurpelaaja kiihdyttää eläkkeellä

Ikääntynyt ongelmapelaaja on mies. Hänen terveytensä on heikompi kuin samanikäisillä keskimäärin ja taloudellinen tilannekin on vaikeampi. Hän pelaa paljon, ja usein syynä on halu paeta arjen murheita. Eläkkeelle jäätyään hän on alkanut käyttää entistä enemmän rahaa pelaamiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Ikääntyneet suurpelaajat ovat niitä, jotka pelasivat paljon jo nuorempana, EHYT ry:n projektipäällikkö Tapio Jaakkola muistuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Peliongelmaisia on yli 65-vuotiaista kaksi prosenttia, osoitti Väestökysely, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teetti viime vuonna.

EHYT ry:n tämän kevään kyselyssä ongelmapelaajia löytyi enemmän, mutta Tapio Jaakkola ei vielä osaa sanoa, onko kyse erilaisesta mittaustavasta vai todellisesta ongelman paisumisesta.

Peliongelmaa EHYT ry mittasi kysymyksillä, jotka liittyvät rahankäyttöön ja pelaamisen salailuun:

Oletko tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa?

Oletko valehdellut läheisillesi pelaamisestasi?

– Näihin kysymyksiin jokaisen rahapelejä pelaavan kannattaa aika ajoin vastata. Myönteinen vastaus vaikka vain toiseen viittaa siihen, että pelaaminen saattaa olla karkaamassa käsistä, Jaakkola huomauttaa

Isot rahat himottavat

Seniorit eivät kainostelleet kertoessaan pelaamisen motiiveistaan: isojen rahojen perässä oli reilusti yli puolet vastaajista. Melkein yhtä tärkeää oli pelien tuoma ajankulu, jännitys ja mahdollisesti jopa onnistumisen tunne, jos voitto tulee. 

Vastauksista kävi ilmi, että ikäihmiset pelaavat onnenpelejä, joissa ei vaadita erityisiä taitoja. Tapio Jaakkolaa huolestuttaa, ymmärtävätkö pelaajat riittävästi pelien toimintamekanismeja ja voittojen todennäköisyyksiä.

– Jos lottoon pistää viikossa esimerkiksi 50 euroa vitosen sijasta, voittomahdollisuus ei merkittävästi kasva, mutta rahanmeno on jo melkoista verrattuna vaikkapa keskimääräisiin eläkkeisiin. Eläkeläisenä ei myöskään pysty paikkaamaan pelien rahanmenoa lisätienesteillä, kuten työiässä.  

THL:n kyselyn mukaan suomalaiset käyttävät rahapeleihin keskimäärin reilut 11 euroa viikossa. Pääosa EHYT ry:n kyselyyn vastanneista eläkeläisistä kertoi vähentäneensä pelaamisen kulujaan eläkkeelle siirryttyään.

EHYT ry:n yhdessä LähiVerkko-projektin kanssa TNS-Gallupilla teettämään kaksivaiheiseen kyselyyn vastasi yhteensä 1401 yli 63-vuotiasta suomalaista. Heistä 400 haastateltiin puhelimitse ja sen perusteella arvioitiin ikäihmisten rahapelaamisen useutta. Internetkyselyyn vastanneet 1001 henkilöä vastasivat yksityiskohtaisemmin pelaamista koskeviin kysymyksiin.   

Sisältö jatkuu mainoksen alla