Gynekologisten syöpien riski kasvaa iän myötä. Seulonnat ja hoidot ovat kehittyneet, mutta on tärkeää seurata omaa vointia ja mahdollisia oireita, jotta sairaus päästään hoitamaan ajoissa.

1. Moni läheinen on sairastanut jonkin gynekologisen syövän. Ovatko ne yleistyneet?

Gynekologisia syöpiä on monenlaisia: yleisimmät ovat kohdun runko-osan syöpä, munasarjasyöpä, kohdunkaulansyöpä tai ulkosynnyttimien syöpä.

Syöpäsolut kasvavat tietyllä alueella sisä- ja ulkosynnyttimissä. Emättimen ja ulkosynnytinten alueella voi esiintyä myös melanoomaa.

Verinen vuoto on aina syy mennä tutkimuksiin. 

Kuten muidenkin syöpien, myös gynekologisten syöpien riski kasvaa iän mukana, kun kehon immuunipuolustus heikkenee.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kohdunrungonsyöpä on naisten neljänneksi yleisin syöpäsairaus, ja munasarjasyöpäkin on listalla yhdeksäntenä. Myös ulkosynnyttimien syövät ovat hiukan lisääntyneet HPV- eli papilloomavirusten yleistymisen vuoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Onko verinen vuoto kuukautisten loppumisen jälkeen aina merkki syövästä?

Verinen vuoto vaihdevuosien jälkeen on aina syy mennä gynekologin tarkastukseen. Vuodon taustalla voi olla jokin harmiton syy, kuten limakalvojen kuivuus.

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin verenvuoto on merkki syövästä. Silloin on sitä parempi, mitä aikaisemmin tutkimuksiin hakeudutaan.

Mitä iäkkäämpi ihminen, sitä todennäköisemmin verenvuoto on merkki syövästä.

Verenvuodon taustalla voi olla joko kohdunkaulansyöpä tai kohdun runko-osan syöpä. Jos epäillään kohdunkaulansyöpää, otetaan papa-näyte. Kohdunrungonsyöpää taas tutkitaan ultraäänellä ja kohtuontelosta otetulla näytteellä.

3. Kohdunkaulansyöpä on saatu hallintaan papa-seulonnoilla. Pitääkö silti olla huolissaan?

Seulonnat ovat varhaistaneet kohdunkaulan syövän diagnosointia. Usein syöpä saadaan kiinni jo esiasteena, jolloin sen hoitaminen on helppoa ja ennuste hyvä.

Papa-kokeissa on syytä käydä säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein senkin jälkeen, kun julkiset seulonnat loppuvat.

Jos papa-kokeessa on aikaisemmin ollut muutoksia, joita on joko hoidettu tai tarkkailtu, kannattaa näyte ottaa parin kolmen vuoden välein.

4. Tuttavani munasarjasyöpää ei huomattu, vaikka hän kävi säännöllisesti gynekologilla. Miksi niin kävi?

Munasarjasyöpä on kavala sairaus, sillä se etenee nopeasti. Tutkimusten avulla ei ole pystytty löytämään keinoa havaita sairaus aikaisemmin, vaikka naiset olisivat käyneet tutkimuksissa jopa kolmen tai kuuden kuukauden välein.

Siksi munasarjasyöpä huomataan usein vasta, kun se on edennyt jo pitkälle.

Munasarjasyövän hoitoa kehitetään koko ajan.

Munasarjasyöpä oireilee esimerkiksi vatsakipuina ja turvotuksena, kun vatsaan kertyy nestettä. Myös veritulppa voi olla syövän oire: syöpä lisää verihiutaleiden määrää veressä ja voi aiheuttaa veritulpan.

Toisinaan munasarjasyöpä havaitaan varhaisvaiheessa esimerkiksi gynekologin tekemässä ultraäänitutkimuksessa.

5. Mitkä ovat ulkosynnyttimien syöpien ensimmäisiä oireita? 

Ulkosynnyttimien syövät ovat kasvaimia esimerkiksi häpyhuulissa. Ne oireilevat usein joko sitkeänä kutinana tai haavaumina, jotka eivät parane.

Myös valkojäkälä saattaa kehittyä syöväksi. Valkojäkälä on ihojen ja lihakalvojen ihottumasairaus, ja sukuelinalueella se oireilee yleensä kutinana ja kirvelynä.

Ulkosynnyttimien syöpiä on monia eri lajeja, ja tutkimus ja hoito riippuvat siitä, millaisesta syövästä on kyse.

6. Miten syöpiä hoidetaan?

Yleensä diagnosointivaiheessa tehdään levinneisyystutkimukset, joiden avulla nähdään, onko syöpä levinnyt muualle elimistöön.

Joissakin syövissä on mahdollista tehdä leikkauksen yhteydessä vartijaimusolmuketutkimus. Se tarkoittaa sitä, että kasvainta lähimpänä olevat imusolmukkeet poistetaan ja tutkitaan. Jos ne ovat puhtaat, muita imusolmukkeita ei tarvitse poistaa.

Kohdunkaulansyövän esiasteita voidaan alkuun vain tarkkailla. Jos kyseessä on vaikea esiaste, kohdunkaulalta poistetaan kartionmallinen alue, jolla muuntuneet solut kasvavat.

Aina syöpää ei voi leikata.

Kohdunrungonsyöpä taas leikataan lähes aina, yleisimmin tähystysleikkauksena.

Munasarjasyövässä leikkaukset ovat isoja, jos syöpä on ehtinyt levitä esimerkiksi suolistoon tai sisäelimiin. Ennen leikkausta voidaan käyttää sytostaattihoitoa kasvainten pienentämiseksi.

7. Onko leikkauksesta aina apua?

Ei välttämättä. Esimerkiksi lantionpohjaan levinnyttä kohdunkaulansyöpää ei voida leikata.

Kasvaimia ei leikata, jos leikkaus ei paranna potilaan ennustetta tai jos nukutus tai leikkaus olisi liian suuri riski potilaan muiden sairauksien vuoksi.

8. Millainen on gynekologisten syöpien ennuste?

Se riippuu syövästä ja sen mahdollisesta levinneisyydestä. Kohdunrungon, kohdunkaulan ja ulkosynnyttimien syöpien ennuste on yleensä hyvä, varsinkin kun sairaudet havaitaan ajoissa.

Syöpien kohdalla puhutaan usein viisivuotisennusteesta, joka kertoo, kuinka moni sairastunut on viiden vuoden kuluttua elossa.

Lapsettomuus ja tupakointi lisäävät syöpien riskiä.

Kohdunrunkosyöpää sairastavien luku on yli 80 prosenttia, eli useampi kuin neljä viidestä selviää. Kohdunkaulansyövän ennuste on noin 60 prosenttia ja ulkosynnytinsyöpien 70 prosenttia.

Munasarjasyövän ennuste taas on huonompi: vain noin neljä kymmenestä on elossa viiden vuoden kuluttua.

9. Lisääkö vaihdevuosien aikainen hormonihoito syövän riskiä?

Estrogeenilisä nostaa kohdunrungonsyövän riskiä, kun taas keltarauhashormoni hillitsee sitä.

Pitkäaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että yli viisi vuotta kestänyt hormonihoito voi kasvattaa munasarjasyövän riskiä. Myös lapsettomuus ja tupakointi lisäävät syöpien riskiä.

10. Mikä on uusinta syöpien hoidoissa ja tutkimuksessa tällä hetkellä?

Suurin osa tutkimuksesta suunnataan nyt munasarjasyövän diagnosointiin ja hoitoon. Esimerkiksi täsmälääkkeitä tutkitaan todella paljon.

Syöpäkasvaimista pystytään nykyään tunnistamaan satoja eri mutaatioita ja selvittämään, mikä kasvattaa juuri tätä syöpäkasvainta. Silloin myös lääkehoito voidaan räätälöidä niin, että se tehoaa juuri tiettyyn kasvaintyyppiin.

Täsmälääkkeet parantavat munasarjasyöpään sairastuneiden ennustetta.

Asiantuntijana naistentautien erikoislääkäri ja gynekologisen onkologian ylilääkäri Ulla Puistola Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 4/2020.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla