Jaana hakeutui nelikymppisenä kuntotesteihin ja kehonkoostumusmittaukseen. Kun lääkäri antoi tuomion, se oli Jaanalle herätys.

Metalliset käsipainot kiiltelevät rivissä mikkeliläisen kuntosalin perällä. Jaana Kovanen valitsee painoista nelikiloiset ja aloittaa lämmittelyn. Vipunostot sivuille valmistelevat käsilihaksia ja yläselkää tulevaan harjoitukseen, kyykyt laittavat veren kiertämään alakropassa.

10 minuutin lämmittelyn jälkeen Jaanan posket punottavat hieman. On vuorossa varsinainen treeniosuus.

Jaana lisää levypainoja rautatankoon ja käy penkille selälleen. Käsilihakset pullistuvat, kun hän punnertaa tankoa ylös. Ilme on totinen ja keskittynyt.

Tykkään ähistä ja puhista ja hikoilla.

– Treenatessa en ajattele mitään muuta, en työ- tai kotiasioita. Keskityn liikerataan, hengittämiseen ja siihen, miltä lihaksessa tuntuu.

Päivätyössään ammattiopiston matkailu- ja ravitsemisalan opettajana Jaana kouluttaa tulevia ravintola-alan osaajia. Työ on sosiaalista, aikataulutettua ja pyörii pitkälti ruokanautintojen ympärillä.

Kuntosali tarjoaa vastapainoa. Siellä Jaana haluaa harjoitella itsekseen ja tosissaan.

– Tykkään ähistä ja puhista, hikoilla kunnolla. Kun treenaan, en seurustele. Terapialenkit ystävän kanssa ovat erikseen.

Painojen kanssa touhuaminen laittaa hyvän olon hormonit jylläämään.

Viimeiset kaksi vuotta Jaana on käynyt kuntosalilla ainakin kolmesta neljään kertaa joka viikko. Iso osa vapaailloista kuluu rautaa nostaessa.

– Harjoitus vie arjesta kerrallaan vain tunnin, joten elämään mahtuu muutakin kivaa.

Aina Jaanaa ei innosta lähteä salille, mutta hän lähtee silti.

– Tiedän, että painojen kanssa touhuaminen laittaa hyvän olon hormonit jylläämään. Jälkikäteen on aina huippufiilis.

Aina Jaanaa ei huvita lähteä salille, mutta hän lähtee silti. Treenin jälkeinen hyvä olo palkitsee. Harjoitukset ovat erilaisia eri päivinä, mutta vatsalihakset Jaana treenaa joka kerta.
Aina Jaanaa ei huvita lähteä salille, mutta hän lähtee silti. Treenin jälkeinen hyvä olo palkitsee. Harjoitukset ovat erilaisia eri päivinä, mutta vatsalihakset Jaana treenaa joka kerta.

50-vuotiaana fitness-lavalle

Jaana meni ensimmäistä kertaa kuntosalille 17-vuotiaana. Voimaharjoittelun tavoitteellisuus kiehtoi, ja pian Jaana päätyi kilpailemaan voimannostossa ja kehonrakennuksessa.

Kilpaileminen loppui, kun kisadieetit kävivät liian rankoiksi.

Ruuhkavuosina Jaana sai kolme lasta viiden vuoden sisällä, teki vuorotyötä ravintola-alalla ja opiskeli. Kotivuorot miehen kanssa vaihtuivat lennosta. Jaana yritti innostua eri liikuntalajeista, mutta mikään ei oikein sytyttänyt.

Ymmärsin, että minun oli otettava itseäni niskasta.

Nelikymppisenä hän hakeutui kuntotesteihin ja kehonkoostumusmittaukseen. Testien perusteella lääkäri antoi tuomion: lihaskunto on hyvä, mutta jos heikko kestävyyskunto ei lähde nousuun, Jaanalla olisi riski sairastua sukurasitteena olevaan diabetekseen tai saada sydänkohtaus.

Se oli herätys.

– Ymmärsin, että minun oli otettava itseäni niskasta.

Jaana ryhtyi käymään sauvakävelylenkeillä useampana päivänä viikossa. Hän teki tunnin mittaisia vauhdikkaita lenkkejä usein ystävän kanssa, jolloin vauhtisääntö oli ”PPP”: pitää pystyä puhumaan, mutta pitää myös hengästyä. Kunto koheni vauhdilla.

Kun Jaana puolen vuoden kuluttua kävi kuntotesteissä uudestaan, arvot olivat parantuneet. Lääkäri arvioi myös sairausriskin pienentyneen merkittävästi.

Armoton kilpailuvietti

Parissa vuodessa Jaana jaksoi jo juosta puolimaratoneja. Triathlon-kisoissakin tuli käytyä.

2012 hän löysi uudestaan säännölliset kuntosalitreenit. Tiukka harjoittelu alkoi nopeasti vetää puoleensa.

– Minulla on armoton kilpailuvietti. Halusin selvittää, millaiseen kuntoon viisikymppinen voi vielä yltää. Palkkasin itselleni valmentajan ja aloin treenata body fitness -kisat tähtäimessä.

Fitness-touhuun sisältyy paljon terveydellisiä riskejä.

Body fitness on laji, jossa kilpailijalla pitää olla sopusuhtaiset erottuvat lihakset. Myös naisellisen ulkonäön kriteerit on määritelty tarkkaan.

Jaana nousi lavalle body fitness -kisojen yli 45-vuotiaiden luokassa samana vuonna kun täytti 50 vuotta. Ja vielä seuraavanakin vuonna.

– Kokemus oli antoisa, mutta enää en kilpaile. Fitness-touhuun sisältyy paljon terveydellisiä riskejä, ja kisakuntoon pääseminen tarkoittaa äärettömän kovaa treeniä ja säännösteltyä elämää. Dieetin ja säännöllisen harjoittelun ansiosta pääsin tosin eroon verenpainelääkkeistä, mikä on todella hyvä asia.

Nykyään Jaana kilvoittelee salilla vain itseään vastaan. Kuntosalin lisäksi hän lenkkeilee – mieluiten kuitenkin luonnon rauhassa tai ystävän kanssa, ei juoksumatolla.

Ulkonäölliset seikat tulevat bonuksena.

– Salitreeni merkitsee minulle sairauksien ennaltaehkäisyä ja lihaskunnon ylläpitämistä. Se lisää hyvinvointiani kokonaisvaltaisesti. Ulkonäölliset seikat tulevat bonuksena.

Jaana on aina käyttänyt isoja painoja, mutta nyt kun kisatouhut ovat takana, hän on hiukan vähentänyt painomääriä.
Jaana on aina käyttänyt isoja painoja, mutta nyt kun kisatouhut ovat takana, hän on hiukan vähentänyt painomääriä.

Treeniä ikä kaikki

Tänään Jaanalla on yläkroppapäivä. Se tarkoittaa, että hän keskittyy tekemään yläkehon lihaksia vahvistavia liikkeitä: muun muassa penkkipunnerruksia, ristikkäistaljoja, hauiskääntöjä ja punnerruksia tangolla niskan takaa. Alakroppapäivänä rasitetaan vuorostaan enemmän jalkalihaksia. Jaana vaihtelee liikkeitä eri päivinä, mutta ainakin vatsalihasliikkeet hän tekee jokaisella kuntosalikerralla.

Pukuhuoneessa jaan kokemuksia 75-vuotiaiden rouvien kanssa.

Salilla joku ähkii kuuluvasti, kauempaa kuuluu raudan kolahdus. Muutoin treenipaikassa vallitsee rauhallinen tunnelma. Eri-ikäiset miehet ja naiset pumppaavat toistoja omaan tahtiinsa. Jaana tekee jalkakyykkyjä vuorojaloin ja kertoo, että salikulttuurissa on tapahtunut muutos.

– Kuntosaleilla näkee nykyisin monen ikäisiä. Aamupäivisin tervehdin eläkeläisjengiä. Pukuhuoneessa jaan kokemuksia 75-vuotiaiden rouvien kanssa. On hienoa, että ikäihmisetkin ovat tulleet kuntoilemaan. Lihaksia tarvitaan läpi elämän.

Isot painot peliin

Jaanan mielestä kuntosaliharjoittelu laitteilla, myös raskailla painoilla, on turvallista kaikenikäisille.

– Vaivoja ei tule, kun ei murjo liikaa vaan tekee rauhassa.

Jaana on joutunut ottamaan olkapäihinsä muutaman kortisonipiikin, sillä kovien treenien jälkeen niissä on ollut pitkittynyttä kipua. Hän arvelee, että se on hinta jo nuoruudessa aloitetuista raskaista harjoitusvuosista.

Olen aina käyttänyt isoja painoja.

– Olen aina käyttänyt isoja painoja. Kova harjoittelu kuluttaa lihasten alla olevia jänteitä ja niveliä. Nyt kun kisatouhut ovat takana, olen hiukan vähentänyt painomääriä.

Lihasten huoltoon Jaanan lääke on tämä: Malta venytellä kunnolla ennen treeniä. Verryttele treenin jälkeen vaikka kepin kanssa. Käy hierojalla kolmen neljän viikon välein. Näin harjoittelusta saa enemmän irti ja loukkaantumisriski pienenee.

Fyysinen ja psyykkinen käsi kädessä

Jaanasta tuntuu hyvältä, että hän jaksaa nostaa raskaampia taakkoja ja tehdä enemmän toistoja kuin moni itseään nuorempi. Vahva olo ulottuu myös kuntosalielämän ulkopuolelle.

– Olen huomannut, että henkinen kanttini kestää paremmin, koska fyysinen kunto on hyvä. Fyysisesti vahvat naiset ovat usein psyykkisesti vahvoja. Salilta saan energiaa, virtaa ja voimaa myös työssä jaksamiseen.

Liikunta-ala on vienyt Jaanan kunnolla mukanaan. Hän on opiskellut työn ohessa liikunnanohjaajaksi ja yksilövalmentajaksi, ja liikuttaa nyt sivutoimisesti muita aikuisia naisia. Hän on innostanut myös opiskelijansa kuntoilemaan.

Kuntosalilla Jaana arvelee käyvänsä vielä vanhana mummona.

– En voisi olla pois täältä, vaikka jalka tai käsi menisi poikki. Nostaisin painoja terveellä kädellä tai jos jalat eivät toimisi, tekisin yläkroppaa.

Jaanan liikuntaviikko

  1. Maanantai Kuntosalitreeni: selkä/rinta ja vatsa, 60 min.
  2. Tiistai Kuntosalitreeni: kädet, olkapäät, hauikset ja vatsa, 60 min. Reipas kävelylenkki, 45 min.
  3. Keskiviikko Terapiakävely ystävän kanssa, 75 min.
  4. Torstai Kuntosalitreeni: jalat, alaselkä ja vatsa, 60 min. Hölkkälenkki, 30 min.
  5. Perjantai Lepopäivä
  6. Lauantai Kuntosalitreeni: rinta, selkä, kädet ja vatsa, 60 min.
  7. Sunnuntai Reipas kävelylenkki, 90 min.

Jaanan vinkit lihashuoltoon

  1. Malta venytellä kunnolla ennen treeniä.
  2. Verryttele treenin jälkeen vaikka kepin kanssa.
  3. Käy hierojalla kolmen neljän viikon välein.

Juttu on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 8/2018.