Kaisa Jaakkola: ”Aiheutin itse itselleni kilpirauhasen ongelmia"

”Aloin pudottaa painoa ensimmäistä kertaa vaihto-oppilasvuoteni jälkeen. Olin Teksasissa vuosina 1999–2000, ja Amerikan-buffetit tulivat silloin tutuiksi. Minulla oli koko ajan myös holtiton makeanhimo.

Kamppailin makeanhimoni kanssa vuosia, koska en syönyt riittävästi siinä vaiheessa. Kompensoin karkilla ruoanhimoani.

Päädyin pian vaihtarivuoden jälkeen kilpaurheilijaksi. Kisapaino oli tärkeää body fitnessissä ja tarkkailin syömisiäni tarkkaan. Kun lopetin kilpailemisen, lihoin muutamassa kuukaudessa 20 kiloa.

Katso Kaisan vinkit: "Nämä ovat laihduttajan tärkeimmät ravintolisät x 4"

"Kun lopetin kilpailemisen,
lihoin muutamassa
kuukaudessa 20 kiloa."

Siitä alkoi usean vuoden kierre: kokeilin kaikkia keinoja, välillä laihdutin, välillä ahmin. Teetätin kalliita laboratoriotestejä enkä tiennyt, mikä minua vaivasi.

Kunnes minulla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Se oli helpotus: Aloin saada syyn siihen miksi painonhallinta on niin vaikeaa.

Silloin jouduin pysähtymään ja miettimään elämäntapojani: onko arkeni sellaista, että se tukee terveyttäni ja hyvinvointiani?

Lue myös: Viisi merkkiä siitä, että on syytä tarkistaa kilpirauhanen

Uusia oppeja stressinhallintaan

Stressin ja sen hallinnan suhteen tuli myös paljon opetuksia. Vähensin kiirettä elämästä ja aloin panostaa enemmän nukkumiseen. On tärkeää, että elämässä säilyy ilo ja mielekkyys. Jos kaikkia ruokia käytetään puntarin kautta ja ollaan jatkuvasti kituutuskuurilla, niin onko se arvokasta elämää?

"Onko se arvokasta
elämää, jos ollaan
jatkuvasti kitukuurilla?"

Kun sain kilpirauhaslääkityksen lopulta kohdalleen, väsymykseni väheni ja aloin voida paremmin.

Liian vähän hiilareita

Minulla oli jo silloin hyvä ruokavalio, sillä olin tehnyt sen kanssa paljon töitä. Merkittävä oivallus kilpirauhaslääkityksen saamisen jälkeen oli kuitenkin se, että ymmärsin itse aiheuttaneeni näitä ongelmia. Minulla oli esimerkiksi ollut liian pitkään vähähiilihydraattinen ruokavalio viikottaisiin urheilumääriin ja stressitasooni nähden."

Olen huomannut, että missään ravintoaineissa ei saa niukistella. Energiansaanti pitää olla kohdallaan.  Elimistö alkaa säästää energiaa, mitä enemmän jojottelee pikakuureilla ja vähäenergisillä dieeteillä. Luonto ei tunne laihduttamista.”

Suosittelemme: ET-lehden kattava juttupankki kilpirauhasen häiriöistä

Kuka ja mitä?

"Moni on dieetillä jatkuvasti"

Kaisa Jaakkola on hyvinvointikirjailija, joka on äskettäin julkaissut viidennen kirjansa Hyvän olon hormonidieetti (Tammi, 2016).

Tässä kirjassa dieetti-sana tarkoittaa Kaisan mukaan ennen kaikkea elämäntapaa.

– Dieetistä on tullut tavallisessa arkikielessä laihdutuskuurin synonyymi. Se on väärin. Tarkoituksena on omaksua elämäntavat, joilla voi elää loppuelämän niin, ettei laihduttaminen ole elämän keskipiste. Pysyvä muutos on lopulta se, mitä jokainen odottaa dieetiltä.

Hänen mielestään moni aikuinen nainen on koko ajan laihdutuskuurilla ikään kuin dieetti olisi joku harrastus, joka aloitetaan joka vuosi uudelleen ja uudelleen jopa vuosikymmenten ajan.

"Suurin virhe on se,
että laihduttaja laskee
kalorit liian alas ja syö
liian vähän ruokaa."

– Suurin virhe on se, että laihduttaja laskee kalorit liian alas ja syö liian vähän ruokaa. Monelle on hitsaantunut päähän ne tunnetut 1200 kaloria ja mahdollisimman kevyt ruoka, jolloin laadukkaat proteiininlähteet tippuvat helposti pois ruokavaliosta.

– En sano, että kaikkien pitäisi lopettaa laihduttaminen. Mutta sen voi tehdä lempeämmin. Tasaisessa ruokailurytmissä, jossa on tarpeeksi perusruokaa, syöminen pysyy kontrollissa ilman, että pitää koko ajan miettiä ruokaa.