Veritulpat nousevat puheenaiheeksi aika ajoin. Kyseessä on suhteellisen yleinen sairaus, mutta riskiä voi pienentää pysymällä liikkeellä.
Syvä laskimotukos eli veritulppa on korona-aikana mietityttänyt suomalaisia ehkä enemmän kuin koskaan. Kyse on kuitenkin melko yleisestä sairaudesta. Vuosittain laskimotukoksen saa keskimäärin 1−2 henkeä tuhannesta.
Veritulppariskiin vaikuttavat omat elintavat ja monet tilanteet niin arjessa kuin matkoilla.
– Kun veren virtaus laskimosuonessa hidastuu syystä tai toisesta, suoneen saattaa muodostua verihyytymä. Se voi tukkia suonen kokonaan tai osittain, kertoo Kirsi Laasila, sisätautien, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri .
Valtaosa laskimotukoksista syntyy pohkeeseen, mutta niitä voi tulla myös ylemmäs jalkaan, käsivarteen, keuhkoihin, vatsan alueelle tai aivojen laskimojärjestelmään.
Alttius saada veritulppa kasvaa iän myötä erityisesti 60 ikävuoden jälkeen. Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus.
Riskitekijöitä ovat tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus.
– Naisilla veritulppariskiä lisäävät menopaussioireisiin käytetyt hormonikorvaushoidot sekä nuorempana ehkäisypillerit ja raskaudet. Muutoin sukupuolten välillä ei ole oikeastaan eroa esiintyvyydessä, Kirsi Laasila sanoo.
Jo pitkään on tiedetty, että vakavat tulehdustilat kasvattavat alttiutta saada laskimotukos.
Myös koronatartunnan vakavan muodon huomattiin lisäävän veren hyytymistä ja tukoksia. Hyytymisen estolääkitystä onkin opittu käyttämään osana koronapotilaiden hoitoa.
Myöhemmin keskustelua ovat herättäneet joihinkin koronarokotteisiin yhdistetyt veritulppatapaukset. Haitta on kuitenkin erittäin harvinainen.
Tehokkain tapa pienentää omaa veritulppariskiä on välttää pitkää yhtäjaksoista istumista. Henkilöautossa, junassa ja bussissa matkatessa on hyvä pitää tiheästi jaloittelutaukoja.
Tehokkain tapa pienentää veritulppariskiä on välttää pitkää yhtäjaksoista istumista.
Tunteja kestävät lentomatkat ovat monesta syystä pulmallisia.
– Ilmaan nouseminen sinänsä ei vaikuta verenkiertoon, mutta lentokoneessa istumatilaa on vähän ja mahdollisuudet liikuskella heikot. Jalat ovat siis pitkään koukussa samassa hankalassa asennossa, jolloin laskimot alkavat painua kasaan, sanoo Laasila.
Myös matkustamon kuiva ilma voi hidastaa virtausta laskimoissa, sillä nestehukka vähentää veriplasman tilavuutta. Kehon kuivumista saattaa toisinaan vielä pahentaa matkalta saatu mahatauti tai muu infektio.
Laasilan mukaan pahinta pitkällä matkalla onkin käpertyä aloilleen nukkumaan syömättä ja juomatta mitään.
– Päinvastoin olisi hyvä juoda mahdollisimman paljon vettä, vaikka sitten joutuisikin hyppäämään vessassa. Ajoittainen omalta paikalta nouseminen tekee hyvää.
Laskimotukoksia muodostuu tavallista herkemmin myös isojen leikkauksien jälkeen tai muutoin vuodelevossa.
Monelle tuttuja ovatkin hepariinipistokset eli niin kutsutut napapiikit, joita käytetään esimerkiksi tekonivelleikkauksien jälkeisten veritulppien ehkäisemiseen.
Pohkeeseen tulleen laskimotukoksen selkeimmät oireet ovat yleensä kipu ja turvotus. Toisinaan tuntemuksia on vaikea erottaa rasittumisen tai pienen kolhun aiheuttamasta jalan ärtymisestä.
– Tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos pohkeessa on koko ajan yltyvää kipua, johon särkylääkekään ei tehoa kuin hetkellisesti. Erityisen herkästi lääkäriin kannattaa lähteä, mikäli on juuri ollut pitkällä matkalla tai muutoin kauan paikoillaan, Laasila sanoo.
Tila saattaa kehittyä jopa henkeä uhkaavaksi, jos veritulppa muodostuu keuhkoihin tai jos muualla kehossa syntynyt hyytymä kulkeutuu sinne. Keuhkoveritulpan oireita ovat poikkeava hengästyminen ja kipu rinnassa.
Keuhkoveritulpan oireita ovat poikkeava hengästyminen ja kipu rinnassa.
– Jos siis normaalisti kevyiltä tuntuvat rappuset tai ylämäki ottavat yhtäkkiä ihan mahdottomasti henkeen, tilanne on hyvä tarkistaa.
Laskimotukoksen ensisijaisena hoitona on veren hyytymistä vähentävä lääkitys. Tavallisesti se aloitetaan pistoksina ja jatketaan tabletteina.
Viime aikoina käyttöön on otettu uusia valmisteita, joiden oikea annostelu ei vaadi toistuvaa verikokeissa käymistä kuten monelle tuttu Marevan-lääkitys.
Yleensä lääkehoito jatkuu 3−6 kuukautta tukoksen toteamisen jälkeen. Jos tukokset uusiutuvat monta kertaa, voidaan harkita jatkuvaa estolääkitystä.
Jos tukokset uusiutuvat usein, voidaan harkita jatkuvaa estolääkitystä.
Koronaepidemian nostama kiinnostus laskimotukoksien riskiä kohtaan voi Laasilan mielestä olla hyvä juttu. Mutta rokotuksia ei kannata pelätä.
– Sen sijaan jos veritulppa todella mietityttää, kannattaa mahdollisimman usein nostaa peppu penkistä.
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 13/2021.
Vältä tukos reissussa
Hanki kunnolliset ja hyvin istuvat tukisukat. Pue ne hyvissä ajoin ennen pitkää auto-, juna- tai lentomatkaa, mielellään jo matkustuspäivän aamuna.
Tee istuessa vähintään tunnin välein pieni jalkajumppa: pyörittele nilkkoja, nostele kantapäitä lattiasta ja suoristele polvia.
Ota oma vesipullo mukaan matkaan.
Juo lasillinen tunnissa, vaikka joutuisit tämän takia pitämään vessataukoja.
