Neljännes suomalaisista nukkuu vähemmän kuin 6,5 tuntia vuorokaudessa. Unettomuuteen on pian luvassa päivitettyjä Käypä hoito -suosituksia. Yksi unettomuutta arkisesti hoitava keino on touhuilu - vaikkapa haravointi.

1. Suomalaisista neljännes nukkuu alle 6,5 tuntia vuorokaudessa. Nukummeko liian vähän?
Unen tarve on yksilöllistä. Kuusi ja puoli tuntia unta riittää osalle, kaikille ei. Ikääntyessä kokonaisunimäärä ei välttämättä vähene, mutta uni jaksottuu eri lailla. Osa unesta nukutaan päivällä. Unen keveneminen ja vuorokausirytmin aikaistuminen kuuluvat normaaliin ikääntymiseen.
Vastaa myös: Montako tuntia nukuit?
 

2. Mistä tietää nukkuneensa riittävästi?
Jos herää aamulla virkeänä eikä väsymys haittaa päivän touhuja. Jälkimmäinen on se tärkein kriteeri.
 

3. Mikä meitä valvottaa?
Yleisin herättäjä on wc-käynti. Jos vessassa täytyy rampata useammin kuin kaksi kertaa yössä, se alkaa yleensä häiritä unta. 90 minuutin unisyklissä on kevyt-, vilke- ja syvän unen vaihe. Jos nukutut jaksot jäävät lyhyemmiksi, kaikki vaiheet eivät ehdi tulla ja unen voi kokea huonoksi ja vähemmän virkistäväksi.
 

4. Päiväajan tekemiset vaikuttavat yöuneen. Mitä päivällä kannattaa tehdä nukkuakseen hyvin?
Terveelliset elämäntavat ovat myös hyviä unen antajia. Niin sanottu sisäinen kello voi iän myötä rapistua ja vuorokaudenaikojen erottaminen vaikeutuu. Tätä voi torjua sillä, että liikkuu ja käyttää aivojaan päiväsaikaan mahdollisimman paljon.
Kirkasvalo piristää aamuisin, mutta illalla tietokoneen tai tabletin valo voi piristää liikaa. Jos unen kanssa on vaikeuksia, tietokoneruudut kannattaa sulkea ajoissa.
Lue myös: Paremman päiväunen resepti – ethän tee tätä virhettä?

Päiväunet on hyvä rutiini, mutta nukkumista kannattaa välttää myöhään iltapäivällä. 
 

5. Mitkä muut tekijät altistavat unettomuudelle?
Erityisesti sairaudet tai niiden oireet. Myös perintötekijöillä voi olla vaikutusta.
Suosittelemme: 8 kysymystä vaikeista uniongelmista
 

6. Ovatko puhuminen ja terapia parasta unilääkettä?
Ehdottomasti, jos unettomuuden taustalla on tällaisia asioita. Hoidossa pitäisi päästä ongelman juurille.
 

7. Mikä kaikki voi laukaista kypsän iän unettomuuden?
Kaikilla on ajoittain unettomuutta, mutta toisilla on suurempi alttius reagoida asioihin unen laadulla. Mikä tahansa elämänmuutos tai terveydentilan muutos voi aiheuttaa unettomuutta. Myös voimakkaat vaihdevuosioireet ovat merkittävä syy uniongelmiin.
Jos unihäiriö jatkuu yhtäjaksoisesti yli kuukauden, siihen kannattaa hakea apua.
 

8. Miten pitkään unta kannattaa odottaa sängyssä?
Yli tuntia sängyssä ei kannata loikoilla. Viisaampaa on nousta ylös, tehdä jotain rentouttavaa ja yrittää sitten uudelleen, kun alkaa väsyttää.
 

9. Missä tilanteissa nukahtamis- ja unilääkkeistä on apua?
Parhaiten ne tehoavat lyhytaikaisesti käytettyinä lyhytkestoiseen unettomuuteen. Kuukausia jatkuneeseen unettomuuteen niistä on huonosti apua.
Mielenkiintoista: 5 ruokaa, jotka auttavat sinua nukkumaan

Asiantuntijana geriatri ja unettomuuden käypä hoito -työryhmän jäsen Maaria Seppälä

Pehmeitä keinoja

  • Unettomuuden hoitoon suositellaan entistä useammin lääkkeettömiä hoitokeinoja. 
  • Kognitiiviset keinot, kuten erilaiset uniterapiat voivat toimia unettomuuden hoidossa.
  • Unettomuutta hoidetaan jo nyt esimerkiksi hypnoosilla.
  • Myös masennuslääkkeitä on käytetty unettomuuden hoidossa.

Käypä hoito suositus päivittyy syksyllä 2015.
 

Oletko jo lukenut tämän: Sairaus piinasi Pirkkoa tauotta: "Nukuin vain 1,5 tuntia yössä"

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju