Menneen päivän tapahtumat tai huoli huomisesta valvottavat monia. Yö ei kuitenkaan ole oikea hetki murheiden vatvomiselle. Mikä avuksi?

Moni asia voi häiritä nukahtamista ja nukkumista. Työasiat rassaavat mieltä, huoli lähimmäisestä kalvaa sisimmässä, seuraavan päivän velvollisuudet karkottavat unen.

Yöllä valvoessa murheet saavat jättimäiset mittasuhteet, ja lakanoissa pyöriessä syöveri vain syvenee. Ratkaisua pulmiin ei kuitenkaan yleensä jalostu.

On stressaavaa, että murheet pulpahtavat pintaa juuri silloin, kun olisi aika käydä levolle. Jos onnistuukin varastamaan nukkumatilta muutaman tunnin horteista koiranunta, aamulla on entistä väsyneempi.

Ongelmien käsittely on tärkeää ihmisen mielenterveydelle, mutta niille pitäisi raivata aikaa jo päivällä. Avuksi tulee huolihetki, joka tarkoittaa järjestelmällistä tapaa purkaa ristiriitaisia ajatuksia.

Lue lisää aiheen juttuja uniosiostamme.

Mielen rauhoittamiseksi tarvitaan vain hetki aikaa sekä kynä ja paperia.

Ennen kuin tartut pilleripurkkiin, kokeile huolihetkeä.

Näin järjestät oman huolihetken

1. Raivaa ongelmien käsittelylle rauhallinen aika ja paikka jo päivällä. Älä siirrä niitä iltaan tai yöhön. Aikaa tarvitaan varttitunnista tuntiin.

2. Kirjoita paperille, mitkä murheet mieltäsi painavat.

3. Mieti jokaisen kirjauksen osalta vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Miksi olen huolestunut juuri tietystä asiasta?
Mitä jos huoli toteutuu?
Voiko asialle tehdä jotain?
Mitä ongelman ratkaiseminen vaatii?
Voiko sen jakaa osiin?
Milloin asialle pitäisi tehdä jotain?
Mitä teen, jos ongelmalle ei voi mitään?
Miltä ongelma näyttäisi vaikkapa ystävän näkökulmasta?

4. Jos et tahdo saada unta tai heräät keskellä yötä, muistuta itseäsi. että olet jo käsitellyt ongelmiasi huolihetkessä.

5. Jos uusia murheita nousee mieleen, kirjoita ne ylös ja käsittele seuraavana päivänä huolihetkessä.

 Lähde: Työterveyslaitos

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju