Iltavirkku kärsii kesäajasta. Tutkija Timo Partosen mukaan iltavirkku kärsii herkemmin monesta muustakin.

Kesäaikaan siirtyminen väsyttää. Ainakin osaa meistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan erityisen herkkiä tunnin kellonsiirrolle eteenpäin ovat iltavirkut.

– Jotkut iltavirkut eivät saa koko kesäajan aikana tasattua rytmiä ja univajettaan, Partonen toteaa. Tämä johtuu siitä, että muutenkin iltavirkun luontainen vuorokausi on 24 tuntia pidempi, ja kun siitä vielä nipistetään tunti pois, se yleensä lyhentää nimenomaan uniaikaa.

Unitutkija neuvoo: Näin siirryt kesäaikaan – "sopeutuminen vie 2–4 vuorokautta"

Sydänvaivaisten syytä varoa kesäaikaa

Eikä pelkkä väsymys riitä, joillekin iltavirkuille kesäaikaan siirtyminen on suorastaan terveysriski.

– Ruotsissa on tehty terveystutkimus, jossa todettiin, että iltavirkuilla sydänsairailla henkilöillä kesäaikaan siirtyminen lisäsi selvästi sydäninfarktin riskiä, Partonen kertoo.

Iltavirkuilla terveysriskit näyttäisivät olevan muutenkin aamuvirkkuja yleisempiä.

– Usein ihmetellään, ettei ikäihmisissä ole juuri iltaunisia. Tämä näyttää ainakin yhden suomalaistutkimuksen valossa selittyvän sillä, että ikäihmiset kuolevat nuorempina, Partonen toteaa.

Työajat ikääntyvän iltavirkun tueksi

Iltavirkkujen kuolleisuus muita nuorempina ei Partosen mukaan selity vain elintavoilla. Kuitenkaan laajoja syy-seuraus-selityksiä ei voi vielä antaa, sillä tutkimus aiheen parissa on täysin kesken.

Mutta kai iltavirkkukin voi muuttua, eikö itseään ja omaa sisäistä kelloaan pysty sitten muuttamaan aamuvirkummaksi?

– Kyllä se on mahdollista, ja moni niin tekeekin. Tosin usein pitkillä vuosilomilla tilanne taas muuttuu niin, että iltavirkut elävät vanhan sisäisen kellonsa mukaan.

Suomalaisista enemmistö on kuitenkin tilastollisesti aamuihmisiä. Iltavirkkuja on noin 10–15 prosenttia ja selkeästi aamuvirkkuja 20–25 prosenttia väestöstä. Loput ovat jotain tältä väliltä.

– Kuitenkin yhteiskunta ja työelämä on aika lailla aamuvirkkujen. Kun vielä 40–50-vuotiaina joustavuus säädellä omaa unirytmiä vähenee, voi iltavirkuille aamuherätyksistä selviäminen olla entistäkin raskaampaa. Siksi työelämässä kannattaisikin harkita joustavampia työaikoja, jos haluamme pidempiä työuria.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju