Kellot taas siirtyvät, mutta ihminen ei. Vai siirtykö? Ainakin huolellisesti ennakoimalla, sitä mieltä on tutkimusprofessori Timo Partonen.

Kun kelloa siirretään sunnuntaina 25. maaliskuuta tunnilla eteenpäin kesäaikaan, sitä on yleisesti totuttu pitämään koko kansaa väsyttävänä siirtona. Tämä käsitys on Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mielestä aika lailla tosi. 

– Uni on tutkimusten mukaan yleensä useamman yön kellojen siirron jälkeen kevyempää ja katkonaisempaa. Se ei siis ole laadullisesti niin hyvää kuin ennen siirtoa ja siinä on todettu olevan useammin siirtymisiä univaiheesta toiseen.

Timo Partosen mukaan sopeutuminen kesäaikaan on hyvin yksilöllistä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

–  Keskimäärin sopeutuminen vie 2–4 vuorokautta. Joillakin iltavirkuilla yksilöillä tottumiseen voi vierähtää melkein koko kesäaika.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joillakin iltavirkuilla yksilöillä tottumiseen voi vierähtää melkein koko kesäaika.

Aikatauluta iltapuuhat

Jotkut pienet käytännön järjestelyt helpottavat kesäaikaan siirtymistä.

– Jos vain on mahdollista, kannattaa tiukkaa aikataulua ensimmäisenä aamuna välttää, Partonen ehdottaa.

Myös jo edeltävällä viikolla on hyvä alkaa varautua tunnin menetykseen.

– Kuutisen iltaa aiemmin voi yrittää alkaa nipistää aikatauluaan niin, että menisikin 10 minuuttia normaalia aiemmin nukkumaan. Seuraavana iltana sitten taas 10 minuuttia sitäkin aiemmin. Näin kun ilta illan perään siirtää nukkumaanmenoa aina vähän aikaisemmaksi, ei siirtyminen tunnu enää niin suurelta, Partonen sanoo.

"Emme hyödy keskieurooppalaisten tavoin"

Entä voisiko kesäajasta luopua ihan itsenäisesti, jos ei ole enää työelämässäkään?

– Kaikille kello merkitsee kuitenkin sopimusta, joten se voisi olla tavattoman hankalaa. Tosin siirtymisen voi tehdä ehkä vähän pehmeämmin eläkeiässä, kun välttämättä ei ole niin kiireinen aikataulu, Partonen hymähtää.

Itse Timo Partonen on sitä mieltä, että koko kesäajasta voitaisiin Suomessa jo luopua.

– Siihen on tutkimusten valossa vaikea sopeutua, emmekä hyödy siitä samoissa määrin kuin vaikkapa keskieurooppalaiset, joiden vuorokauden pimeään ja valoisan ajan suhdetta se tasoittaa.

Elämme täysin aamuvirkkujen maailmassa. Joka siihen ei sopeudu, joutuu loppuikänsä kärsimään ankarasta väsymyksestä. Työelämässä tämä otetaan pääsääntöisesti heikosti huomioon ja aamuväsymys leimataankin usein laiskuudeksi. Aina voi tietysti mennä aikaisin nukkumaan, mutta on eri asia väsyttääkö iltavirkkua vielä iltauutisten aikaan. Paljon neuvotaan myös ihmisiä noudattamaan aina samaa rytmiä. Tämä toimii hyvin varmaan juuri aamuvirkkujen osalta, kun viikolla ei kerry univelkaa.

Aamu- ja iltaunisuus ovat molemmat perinnöllisiä ominaisuuksia, joita on hyvin hankala, joskus jopa mahdotonta muuttaa. Liian vähäinen uni muokkaa lukuisten geenien toimintaa ja muuttaa elimistön kemiallista koostumusta. Univelka heikentää immuunitoimintaa, altistaa sydänsairauksille, diabetekselle ja masennukselle. Se luonnollisesti häiritsee myös aivotoimintaa ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia niin julkiselle terveydenhuollolle kuin myös työnantajille.

Ihmisen tulisi voida työskennellä silloin kun hän on virkeimmillään. Uskon vakaasti työn tulosten paranevan ja terveydenhuollon kustannusten vähenevän olennaisesti, kun luontainen unirytmi huomioidaan paremmin työajoissa. Suomi kaipaa uusia innovaatioita. Niitä ei kuitenkaan synny silmät ristissä, huonosti nukutun yön jälkeen.

Lopuksi vielä: Kun tänään ajelet liikenteessä kotiin, muista, että ratin takana saattaa olla joku todella väsynyt työn sankari, joka tänäkin aamuna jaksoi nousta ylös siihen aikaan kuin kunniallisten ihmisten kuuluu.

 

 

 

Vierailija

Eikö tätä älytöntä kellonkääntöriesaa ja jatkuvaa vuosittain kaksi kertaa toistuvaa kellorumbarallia saa viimeinkin lopetettua? On se ihme ja kumma. Edes tätä asiaa eivät saa aikaiseksi! Saati sitten mitään muuta hyödyllistä. Pelkkiä leikkauksia leikkausten perään vuosikymmeniä jatkuen! Ihmisten kurittamista ja kiduttamista ja kurjistamista. Minä en enää taivu kyykkyynkään, voikin siis olla että laittavat suoraan oikoseksi puupalttooseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla