Jotkut meistä kuuluvat unettomien heimoon. Onko ihminen huono, jos ei saa illalla unta tai herää aamuyöllä murehtimaan maailmaa?

Kello on 11 illalla. Ilta on tummunut yöksi. On aika sanoa ”hyvää yötä” ja mennä nukkumaan, jotta aamulla voi herätä pirteänä.

Jospa vielä valvoisi vartin ja menisi sitten sänkyyn. Tai tunnin, puolitoista. Pelottaa mennä peiton alle, jos uni ei tulekaan tänäkään yönä. Jos ajatukset alkavat karkailla unimaailman  sijasta valvemaailmaan: huomisiin haasteisiin, tuleviin pulmiin.

Tai yksinkertaisesti: ei nukuta.

Unettomuudesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Hyvälaatuisesta unesta ja riittävästä levosta on tullut melkein kansalaisvelvollisuus, hyvän ihmisen tunnusmerkki.

Sairastut, jos et nuku

Tutkimuksen mukaan huonosti nukkuvista suomalaisista jopa kahdeksan prosenttia kärsii tällaisesta pitkäaikaisesta, kroonisesta unettomuudesta.

Tutkimus kertoo myös: ”Univaje altistaa minut tyypin 2 diabetekselle, sepelvaltimotaudille, kohonneelle verenpaineelle, muille sydän- ja verisuonitaudeille sekä depressiolle. Se lisää merkittävällä tavalla onnettomuus- ja tapaturmariskiä.

Unettomuudella on myös negatiivinen vaikutus elimistön kykyyn puolustautua erilaisia sairauksia vastaan. Lisäksi unettomuus heikentää stressinsietokykyä ja aiheuttaa ärtymystä sekä keskittymisvaikeuksia. Ainakin hyvinnnukkuvien mielestä unettoman elämänlaatu on surkea.”

Uneton lisää tähän: unettomuus lisää myös syyllisyyttä ja ruokkii huonommuuden tunnetta.

Valvoja on luuseri?

Yöllä valvova on vähän niin kuin luuseri, joka tahallaan hankkii nukkumattomuudellaan itselleen kaikki maailman sairaudet, joiden hoitoon kuluu paljon veromarkkoja.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 65 prosenttia huonosti nukkuvista suomalaisista ei ole jutellut unettomuudestaan lääkärin kanssa.

Ihmekös tuo. Olen kuulut niin monta tarinaa siitä, kuinka lääkärit syyllistävät unettoman nukahtamislääkkeiden käytöstä, vaikka olisivat niitä aikanaan itse määränneet potilaalleen.

Kun tuuletuskaan ei auta

Aiheesta on hankala puhua ylipäätään ääneen. Ei ole mukava tunnustaa, ettei osaa yhtä maailman luonnollisimmista asioista, nukkumista.

Unettomuus aiheuttaa edelleen kummastusta. Huono neuvo unettomalle on: pistät silmät kiinni ja annat unen tulla.

Joka paikassa annetaan vinkkejä, kuinka voi helpottaa unettomuuttaan: tuuleta makuuhuone, syö kevyesti, älä liiku rajusti myöhään, vältä alkoholia, menen nukkumaan aina samaan aikaan ja niin edelleen.

Nämä kaikki on kokeiltu, mutta uni ei silti aina tule, vaikka olosuhteet olisivatkin kunnossa ja lakanatkin luonnonsilkkiä.

Ongelma lepää tyynyn päällä

Syy on siis minussa, joka en osaa nukkua edes hyvintuuletetussa makuuhuoneessa. Ongelma lepää siinä tyynyn päällä. Tarkemmin sanoen syy on minun korvieni välissä. Siellä on jotakin huonosti, jotakin nyrjähtänyttä, jota tehokkuudesta saarnaavat eivät voi ymmärtää. Enkä aina itsekään.

Ihmisille on kunniaksi, jos he kertovat, että heille riittää vaikkapa neljän tunnin yöuni. Ajatellaan, että siinähän on hyvä kansalainen. Hänelle jää vuorokaudessa 20 tuntia aikaa tehdä työtä ja juosta iltalenkkejä.

Ei ihan turhaa valvomista

Joskus yöllä, kun pyörin sängyssä, mietin: olenko minä ainoa ihminen, joka murehtii ja pohtii asioita öiseen aikaan, kun päivisin ei oikein ehdi?

Jospa ongelma ei olekaan minussa, vaan maailmassa, joka on täynnä vääryyttä?

Ihmisissä, jotka ovat ikäviä minua kohtaan? Eikö ole aika luonnollista sekin, että miettii etukäteen asioita, vaikka yöllä, jos ei muuten ennätä?

Yhteiskunnan  kannalta minä, unettomuuteen taipuvainen, voin olla liian tehoton, mutta itselleni on valjennut elämästä monta suurta oivallusta öiseen aikaan. Moni asia on loksahtanut mielessäni paikalleen juuri pikkutunneilla. Joskus ne oivallukset virkistävät kuin hyvinnukuttu yö.
 

Eikö uni tule? Ei monelle muullekaan. Asiantuntijatietoja, vinkkejä ja uutisia unettomuudesta löydät ET-lehden uniteemasta.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.