Jotkut meistä kuuluvat unettomien heimoon. Onko ihminen huono, jos ei saa illalla unta tai herää aamuyöllä murehtimaan maailmaa?

Kello on 11 illalla. Ilta on tummunut yöksi. On aika sanoa ”hyvää yötä” ja mennä nukkumaan, jotta aamulla voi herätä pirteänä.

Jospa vielä valvoisi vartin ja menisi sitten sänkyyn. Tai tunnin, puolitoista. Pelottaa mennä peiton alle, jos uni ei tulekaan tänäkään yönä. Jos ajatukset alkavat karkailla unimaailman  sijasta valvemaailmaan: huomisiin haasteisiin, tuleviin pulmiin.

Tai yksinkertaisesti: ei nukuta.

Unettomuudesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Hyvälaatuisesta unesta ja riittävästä levosta on tullut melkein kansalaisvelvollisuus, hyvän ihmisen tunnusmerkki.

Sairastut, jos et nuku

Tutkimuksen mukaan huonosti nukkuvista suomalaisista jopa kahdeksan prosenttia kärsii tällaisesta pitkäaikaisesta, kroonisesta unettomuudesta.

Tutkimus kertoo myös: ”Univaje altistaa minut tyypin 2 diabetekselle, sepelvaltimotaudille, kohonneelle verenpaineelle, muille sydän- ja verisuonitaudeille sekä depressiolle. Se lisää merkittävällä tavalla onnettomuus- ja tapaturmariskiä.

Unettomuudella on myös negatiivinen vaikutus elimistön kykyyn puolustautua erilaisia sairauksia vastaan. Lisäksi unettomuus heikentää stressinsietokykyä ja aiheuttaa ärtymystä sekä keskittymisvaikeuksia. Ainakin hyvinnnukkuvien mielestä unettoman elämänlaatu on surkea.”

Uneton lisää tähän: unettomuus lisää myös syyllisyyttä ja ruokkii huonommuuden tunnetta.

Valvoja on luuseri?

Yöllä valvova on vähän niin kuin luuseri, joka tahallaan hankkii nukkumattomuudellaan itselleen kaikki maailman sairaudet, joiden hoitoon kuluu paljon veromarkkoja.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 65 prosenttia huonosti nukkuvista suomalaisista ei ole jutellut unettomuudestaan lääkärin kanssa.

Ihmekös tuo. Olen kuulut niin monta tarinaa siitä, kuinka lääkärit syyllistävät unettoman nukahtamislääkkeiden käytöstä, vaikka olisivat niitä aikanaan itse määränneet potilaalleen.

Kun tuuletuskaan ei auta

Aiheesta on hankala puhua ylipäätään ääneen. Ei ole mukava tunnustaa, ettei osaa yhtä maailman luonnollisimmista asioista, nukkumista.

Unettomuus aiheuttaa edelleen kummastusta. Huono neuvo unettomalle on: pistät silmät kiinni ja annat unen tulla.

Joka paikassa annetaan vinkkejä, kuinka voi helpottaa unettomuuttaan: tuuleta makuuhuone, syö kevyesti, älä liiku rajusti myöhään, vältä alkoholia, menen nukkumaan aina samaan aikaan ja niin edelleen.

Nämä kaikki on kokeiltu, mutta uni ei silti aina tule, vaikka olosuhteet olisivatkin kunnossa ja lakanatkin luonnonsilkkiä.

Ongelma lepää tyynyn päällä

Syy on siis minussa, joka en osaa nukkua edes hyvintuuletetussa makuuhuoneessa. Ongelma lepää siinä tyynyn päällä. Tarkemmin sanoen syy on minun korvieni välissä. Siellä on jotakin huonosti, jotakin nyrjähtänyttä, jota tehokkuudesta saarnaavat eivät voi ymmärtää. Enkä aina itsekään.

Ihmisille on kunniaksi, jos he kertovat, että heille riittää vaikkapa neljän tunnin yöuni. Ajatellaan, että siinähän on hyvä kansalainen. Hänelle jää vuorokaudessa 20 tuntia aikaa tehdä työtä ja juosta iltalenkkejä.

Ei ihan turhaa valvomista

Joskus yöllä, kun pyörin sängyssä, mietin: olenko minä ainoa ihminen, joka murehtii ja pohtii asioita öiseen aikaan, kun päivisin ei oikein ehdi?

Jospa ongelma ei olekaan minussa, vaan maailmassa, joka on täynnä vääryyttä?

Ihmisissä, jotka ovat ikäviä minua kohtaan? Eikö ole aika luonnollista sekin, että miettii etukäteen asioita, vaikka yöllä, jos ei muuten ennätä?

Yhteiskunnan  kannalta minä, unettomuuteen taipuvainen, voin olla liian tehoton, mutta itselleni on valjennut elämästä monta suurta oivallusta öiseen aikaan. Moni asia on loksahtanut mielessäni paikalleen juuri pikkutunneilla. Joskus ne oivallukset virkistävät kuin hyvinnukuttu yö.
 

Eikö uni tule? Ei monelle muullekaan. Asiantuntijatietoja, vinkkejä ja uutisia unettomuudesta löydät ET-lehden uniteemasta.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju