Jokaista ahdistaa joskus, mutta jos murhe on päivittäistä, kyseessä saattaa olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja pärjäämisestä valtaa mielen päivittäin ja putkahtaa esiin välillä keskellä yötäkin. Mitä jos jotain sattuu tai joku sairastuu vakavasti?

Psykologi Minna Helkavaara sanoo, että pitkään jatkunut huolestuminen ja ahdistus voivat olla merkkejä yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä.

– Ahdistus sinällään on aivan normaali tunne, sanoo Helkavaara, joka työskentelee vastaavana psykologina ja kognitiivisena psykoterapeuttina psyykkisen hyvinvoinnin keskuksessa Kompissa. Hän auttaa työssään muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelosta ja yleistyneestä ahdistuksesta kärsiviä ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Ahdistus juontaa juurensa pelosta ja kertoo uhkaavasta vaarasta. Jos seisoo jyrkänteen laidalla, josta on pitkä pudotus alas, on aivan normaalia pelätä. Pelko ja ahdistus varoittavat, ettemme astu liian lähelle reunaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos ahdistus ja huolestuminen kuitenkin palaavat päivittäin ja ilman selvää syytä, saattaa kyseessä olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Silloin mikä tahansa voi aiheuttaa ahdistuneen reaktion vaikkapa kaupassa tai kotona.

Ahdistus juontaa juurensa pelosta ja kertoo uhkaavasta vaarasta.

– Silloin voi olla vaikea saada kiinni siitä, mikä nyt huolettaa tai pelottaa.

Noin viisi prosenttia ihmisistä kärsii yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa. Se tarkoittaa noin 276 000:ta suomalaista.

Ahdistuneen mielessä muodostuu perus- uskomus, että maailma on vaarallinen paikka ja mitä tahansa kamalaa voi sattua milloin tahansa. Mieli hakee pahimpia mahdollisia kauhukuvia, joissa bussimatkalla oleva ystävä joutuu hirveään onnettomuuteen tai itse sairastuu parantumattomaan syöpään.

– Ahdistuksen tunteeseen liittyy usein myös erilaisia kehollisia tuntemuksia kuten hengityksen kiihtymistä, sydämentykytystä tai puristuksen tunnetta rinnassa, Helkavaara kuvailee.

Yksi helpottava keino ahdistukseen löytyy omasta hengityksestä. Oman hengityksen rauhoittaminen ja keskittyminen palleahengitykseen voivat helpottaa ahdistuksen tunnetta.

Yksi helpottava keino ahdistukseen löytyy omasta hengityksestä.

– Ahdistuneen on usein vaikea keskittyä nykyhetkeen, kun mieli laukkaa kauhuskenaarioissa. Hengitys tuo takaisin tähän hetkeen.

Hengitysharjoitukset ja erilaiset rentoutusharjoitukset yleensä helpottavat ahdistusta, kunhan niitä tekee säännöllisesti. Tutkimusten mukaan myös luonnossa liikkuminen puree hyvin ahdistukseen.

Toiset meistä ovat geneettisesti alttiimpia ahdistuneisuushäiriöille kuin toiset. Toisaalta murehtiminen voi olla myös opittua.

– Jos esimerkiksi vanhempi on kovin varovainen ja toppuuttelee lasta toistuvasti, tästäkin voi tulla hyvin varovainen. Geneettinen alttius ahdistukselle vielä lisää oireiden todennäköisyyttä.

Ahdistusta voi pahentaa myös elintavoillaan. Sille altistaa unenpuute, samoin runsas kahvinjuonti, tupakanpoltto ja alkoholinkäyttö.

-Tupakka ja alkoholi saattavat olla tapoja lääkitä ahdistusta, mutta yleensä ne vain pahentavat sitä. Esimerkiksi alkoholi ensin rauhoittaa, mutta sen palaminen kuluttaa aivoista mielihyvää aiheuttavaa serotoniinia, ja ahdistus palaa usein kahta kauheampana.

Yleensä ahdistuksesta on syytä huolestua silloin, kun se alkaa häiritä elämää tai läheiset huomauttavat siitä.

– Joskus murehtimisen kierrettä voi olla vaikea huomata itse.

Luonteva ensimmäinen pysäkki puhua asiasta on oma terveyskeskuslääkäri, joka osaa ohjata eteenpäin. Keskusteluapua voi saada esimerkiksi terveyskeskuspsykologilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. Myös 10-20 tapaamisen mittaista lyhytterapiaa käytetään paljon ahdistuksen hoidossa.

Tärkeintä on, että pääsee tavalla tai toisella pohtimaan sitä, mikä aiheuttaa huolta.

Ahdistuksesta on syytä huolestua silloin, kun se alkaa häiritä elämää tai läheiset huomauttavat siitä.

– Yleensä yritämme tekemällä ja touhuamalla pitää negatiivisia ajatuksia sivussa, mutta se pahentaa kierrettä. On parempi pysähtyä tunnustelemaan ahdistusta ja sitä, mitä se yrittää meille kertoa.

Ahdistusta voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Esimerkiksi masennuksen hoitoon käytettyjä SSRI-lääkkeitä määrätään joskus myös ahdistukseen. Lääkehoito on kuitenkin yksinään harvoin ratkaisu, sillä se ei auta käsittelemään syitä tunteiden taustalla.

Ahdistuksesta ei ole tarkoitus päästä tunteena kokonaan eroon.

– Tarvitsemme pelon ja ahdistuksen tunteita, eivätkä ne koskaan täysin häviä. Niitä voi silti opetella käsittelemään niin, etteivät ne häiritse normaalia elämää.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 19/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla