Rankka lapsuus tai yksittäinen ikävä kokemus voi jättää syvän jäljen. Menneisyyteen ei kuitenkaan kannata takertua, vaan opetella löytämään itsestään uutta voimaa.

1. Ystävälläni oli vaikea lapsuus ja tuntuu, että hän katselee kaikkea niiden kokemusten läpi edelleen. Vaikuttavatko nuoruuden ­kokemukset koko loppuelämään?

Missä tahansa vaiheessa elämää on mahdollista tulla itse tietoiseksi siitä, mitkä asiat vaikuttavat omiin asenteisiin ja ajatuksiin.

Monelle ensimmäinen tilaisuus pysähtymiseen voi tullakin vasta myöhäisessä keski-iässä. Silloin omat lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja vanhemmat siirtyneet syrjään heillä ehkä olleesta auktoriteettiasemasta. On aikaa miettiä, millainen ihminen oikeastaan haluaisi olla ja millaista elämää haluaisi elää.

Joku voi tässä vaiheessa löytää uusia harrastuksia, toinen etsiä nuoruudenaikaisia ystäviä tai kierrellä paikoissa, jotka ovat elämänvarrella olleet merkittäviä. Voi tulla myös kriisi, jos huomaa, ettei oikein tunne itseään tai tiedä, mitä haluaa. Silloin voi olla tarpeellista käsitellä joitakin asioita uudella tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä jokaisella on oma helvettimme.

2. Minkälaisia asioita yleensä kannamme nuoruudesta mukana?

Vanhemmat ovat saattaneet ohjailla hienovaraisesti tai suoraankin vaikkapa ammatinvalintaa tai puuttua seurustelu- tai ystävyyssuhteisiin. On siis suoritettu omien vanhempien toivomaa elämää, ei sellaista, mitä olisi itse halunnut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun vanhemmat eivät ole enää määräävässä asemassa omassa elämässä ja he ovat ehkä itse heikkoja ja avun tarpeessa, asetelma muuttuu. Jos silloin havahtuu siihen, että on elänyt muiden odotusten mukaan, voi seurata katkeruutta ja uhriutumista.

3. Ystäväni sanoo, että hänellä on ollut niin vaikeaa, että tuskin se tästä enää paremmaksi muuttuu.

Meillä jokaisella on oma helvettimme, jos näin voi sanoa. Toisilla se on sellainen, jonka muutkin näkevät, toisilla taas se on sisällä piilossa. Niitä on turha vertailla keskenään. Ei kannata myöskään ajatella, että on yksin vaikeuksiensa kanssa. Ihminen voi valita, haluaako jäädä tilanteen vangiksi murehtimaan menneitä, vai ottaako elämästään ja tunteistaan vastuun ja kohtaa ne sellaisina kuin ne ovat.

Kannattaa miettiä, mistä tyytymättömyys johtuu.

Jotkut vetoavat toistuvasti ikäviin menneisyyden tapahtumiin. Tällaisessa tilanteessa läheinen tai ystävä voisi pyrkiä ohjaamaan häntä ammattilaisen juttusille tai vertaistuen pariin, sillä pitkän päälle tilanne uuvuttaa lähimmäiset.

4. Miten vanhoja­­­ kokemuk­siaan voi alkaa käsitellä?

Jos huomaa, että on tyytymätön itseensä tai elämäänsä, kannattaa miettiä, mistä tyytymättömyys johtuu. Tuleeko se ulkopuolisista odotuksista vai arvosteleeko itse itseään? Kannattaa myös miettiä, kenen kriteereillä arvostelee it­seään. Ovatko ajatukset ja uskomukset sellaisia, että ne rajoittavat elämää ja estävät tekemästä asioita, joita oikeasti haluaisi tehdä? Jos vastaus on kyllä, on syytä ruveta pohtimaan, mistä tällaiset ajatukset johtuvat ja tulevat.

Jokaisella on oma tapansa käsitellä kriisejä. Yksi saa avun puhumalla, kognitiivisesti suuntautunut hankkii tietoa ja lukee, joillekin taide tai fyysinen toiminta toimivat purkukeinoina. Joku turvaa henkiseen tai hengelliseen apuun. Mitä monipuolisempi valikoima selviytymiskeinoja on käytössä, sitä parempi. Voi olla tarpeen keskustella vaikeista elämäntapahtumista ammattilaisen kanssa. Apua voi hakea terveysasemilta tai kysyä neuvoa auttavista puhelimista.

Ajatteluaan voi kehittää läpi elämän. Se onnistuu missä iässä vain.

5. Miten omaa ajatteluaan voi ­muuttaa? Eikö se ole vaikeaa, ­ jos on jo kypsässä iässä?

Ajatteluaan voi kehittää läpi elämän, jos siihen on halua. Se onnistuu missä iässä vain.

Kulttuuriset tavat ja mallit kertovat meille, millaisia meidän pitäisi olla. Suomessa meidät on tyypillisesti kasvatettu niin, että työtä pitää tehdä, ei parane ajatella liikaa eikä omaa likapyykkiä eli ongelmia saa puida muille. Tällaiset mallit siirtyvät sukupolvelta toiselle jopa ilman sanoja. Kun sitten alkaa tarkastella omia ajatuksiaan, voi miettiä, että kuka siellä taustalla oikeasti arvostelee ja moittii ja tarvitseeko niitä moitteita kuunnella.

Voisiko olla lempeämpi itselleen?

Mitkä olisivat sellaisia tapoja elää, että voisi olla tyytyväinen itseensä? Usein opitut mallit ovat nimenomaan ankaruutta ja vaativuutta. Kannattaa aloittaa siitä, että miettii, voisiko olla lempeämpi itselleen.

6. Sukupolvien yli siirtyvissä asioissa käytetään apuna esimerkiksi perhekonstellaatio-menetelmää. Mitä se on?

Siinä tutkitaan, millä tavalla edellisten sukupolvien traumat ja äärimäiset kokemukset siirtyvät nykyiseen sukupolveen ja miten läheiset suhteet vaikuttavat sinuun itseesi.

Perhekonstellaatiossa voidaan tutkia, mistä ongelmat johtuvat ja mitä niille voisi tehdä. Siinä mennään ihmisen käyttäytymisen alkulähteille lapsuudenperheeseen. Kun käyttäytymismallin lähtökohta on tunnistettu, se voidaan konkreettisesti muuttaa. Työskentelyllä pyritään löytämään perheestä ja sukuhistoriasta todellinen tuki ja rakkauden lähde.

Evakkoperheet saattavat kantaa sukupolvien yli juurettomuuden tunteita.

Esimerkiksi evakkoperheet saattavat kantaa sukupolvien yli juurettomuuden tunteita. Ne voivat ilmetä vaikkapa niin, että ihminen kokee selittämätöntä häpeän tunnetta, joka johtuu siitä, että kantaa mukanaan sitä jonkun toisen puolesta.

7. Vaikuttavatko kaikki menneisyydessä koetut asiat kaikkeen?

On raskasta ajatella, että joka ikinen asia tulee jollakin tavalla myöhemmin vastaan. Voidaan ajatella, että koetut asiat heijastuvat myöhempään elämään, mutta ihminen voi myös aktiivisesti vaikuttaa siihen, millä tavalla se tapahtuu. Ihmiset ovat aika kestäviä.

8. Voiko vaikeista asioista olla myös hyötyä?

Jokaiselle meistä tarjoillaan omia oppiläksyjä pitkin elämää. Jos ei niistä ota opikseen, niitä tarjotaan usein uudestaan ja vähän eri tavoin paketoituna.

Meissä on hurjasti voimavaroja, vaikka niitä joskus joutuukin etsimällä etsimään itsestään.

Menneen kanssa voi tehdä rauhan vielä iäkkäänäkin.

Esimerkiksi ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa ajatellaan, että vaikeuksista voi löytää myös voimaa. Menneitä kokemuksia ei mitätöidä, mutta niitä voidaan sanoittaa toisin ja tunnekokemus voi uuden näkökulman myötä muuttua. Menneen kanssa voi tehdä rauhan ja henkisen sovinnon vielä iäkkäänäkin.

9. Miten itsestään voisi löytää vielä uutta voimaa?

Jokainen meistä osaa tiettyjä taitoja vaikkapa harrastuksen tai muun vastaavan kautta. Sieltä niitä voi opetella siirtämään arjen ongelmatilanteisiin.

Ylipäätään ihmisen on huomattu kehittyvän ja voivan paremmin, kun hän keskittyy heikkouksiensa sijaan asioihin, jotka kokee hallitsevansa ja joista saa mieli­hyvää. Sitä kautta voi myös kehittää heikompia puoliaan.

Näin aloitat

Mikä rajoittaa? Huomaatko elämässäsi rajoittavia ajatusmalleja, jotka jollakin tavalla ­estävät sinua. Pohdi, mistä ne tulevat.

Kenen elämä? Elätkö sellaista elämää kuin itse haluat vai ­toteutatko jonkun muun odotuksia. Miten voisit elää itsesi näköistä elämää?

Terapiaan? Keskustele ammatti­laisen kanssa. Omien ­ongelmien ratkomiseen on tarjolla nykyään monenlaisia terapiamuotoja.

Vinkit antoi Tuija Kosonen, psykoterapeutti

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 17/2018

Lue myös:

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla