Miten selvitä menetyksen tunteesta? Miksi varoa myönteistä ajattelua? Milloin kriisi on masennusta? Asiantuntija vastaa.

1. Mistä tiedän, onko minulla kriisi vai masennus?

Kriisillä on jokin selkeä, laukaiseva tekijä, kuten läheisen kuolema, avioero tai työttömäksi jääminen. Masennuksen syyt ovat usein epäselvemmät jopa niin, ettei ihminen tiedä, miksi on masentunut. 

Kriisistä toivutaan tiettyjen vaiheiden kautta. Ensin tulee sokki, järkytys, pettymys ja ahdistus, sen jälkeen mieli alkaa käsitellä tapahtunutta ja sitten tilanteeseen sopeudutaan.

2. Onko kriisien vakavuudella eroja?

Kyllä. Vakavimmat kriisit aiheutuvat traumoista, kuten läheisen ihmisen väkivaltaisesta kuolemasta tai itsemurhasta, onnettomuuteen joutumisesta tai raiskauksesta. Elämänkriiseissä on kyse astetta lievemmistä vastoinkäymisistä, vaikka esimerkiksi ero tai irtisanominen satuttavat kokijaansa usein pitkään ja pahasti.

Sitten on vielä kehityskriisejä, kuten murrosikä, vaihdevuodet ja eläkkeelle jääminen.

3. Sama kriisi, eri toipuminen. Miksi?

Kuvitellaanpa kaksi ihmistä, jotka on juuri irtisanottu samasta työpaikasta: Toisella voi olla taloudellisesti asiat kunnossa, toinen on puilla paljailla. Toisella on vakaa parisuhde ja ystäviä, toinen on yksin. Toinen irtisanotuista voi olla lähellä eläkeikää, toinen työuran puolivälissä.

Elämäntilanne vaikuttaa paljon siihen, miten ihminen toipuu kriisistä. Myös aiemmat kriisit ja niistä toipuminen vaikuttavat. Jokainen kriisi varustaa meitä tulevien vastoinkäymisten varalle, jos vain maltamme kriisissä surra menetyksiämme rauhassa.

4. Mikä auttaa kriisissä?

Tärkeintä on, ettei eristäydy. Etsi muiden tukea. Puhu hyvälle ystävälle tai hae ammattiapua. Sitä löydät terveyskeskuksestasi tai kuntasi mielenterveystoimistosta. Yksityisiä psykoterapeutteja voi hakea esimerkiksi Psykologiliiton sivuilta.

Kriisi on aina jonkinlainen menetyksen paikka. Siksi kriisi on surtava läpi, jotta siitä toipuisi.  

5. Auttaako positiivinen ajattelu?

Kriisin pahimmassa vaiheessa positiivisesta ajattelusta ei ole hyötyä vaan enemmänkin haittaa. 

Toipumiselle tekee hallaa, jos sitkeästi yrittää väittää itselleen, ettei tässä ole mitään surtavaa. Positiivisen ajattelun ansaan joutunut jumittuu ja ahdistuu – ja seuraava kriisi voi laukaista kriisin jälkeen helposti masennuksen. Uskalla siis pelätä ja murehtia. 

6. Miten hoidan itseäni kriisin keskellä – mitä taas ei kannata tehdä?

Otetaan taas esimerkki kahdesta samanaikaisesti irtisanotusta ihmisestä. Toinen koettaa lievittää pahaa oloaan alkoholilla eikä halua puhua tuntemuksistaan. Hän eristäytyy ja häpeää yksinään.

Toisella irtisanotulla on yhtä lailla paha olo, mutta hän alkaa pahimman järkytyksen jälkeen suunnitella tulevaisuuttaan ja etsiä uutta työtä. Alavireisenä ja surevanakin hän jatkaa harrastustensa parissa.

Mikä tärkeintä, itseään hoitava kriisissä oleva puhuu pahasta olostaan läheisilleen ja hyvälle ystävälleen. Hän myös ymmärtää, ettei kriisi ole henkilökohtaisen häpeän paikka, eikä hän tunne sisimmässään kaikenkattavaa kelpaamattomuutta.

Jokaiselle tulee vastaan elämänkriisejä. Murehtiminen ja vatvominen kuuluvat silloin asiaan mutta eivät kuukausikaupalla. Luovu itsesi syyllistämisestä.  

7. Voiko kriisi kääntyä masennukseksi?

Voi. Normaalin suremisen ja hälyttävän alakulon raja kulkee siinä, kun vetämättömyys, ankea olo ja surullinen mieli ovat kestäneet pari, kolme kuukautta, eikä vointi ole helpottanut. Samoin on syytä huolestua, jos tuon ajan jälkeen mikään ei edelleenkään huvita tai iloa tuottaneet asiat tuntuvat kadonneen kuin harmaaseen sumuun.

Kielteisten ajatusten ja murehtimisen kehä täytyy katkaista, jotta toipuminen voi alkaa. Kriisissä ja lievässä masennuksessa itsensä helliminen ja hyvää mieltä tuottavien juttujen tekeminen palkitsee.

Asiantuntijana psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen Terveystalosta.