Saako närästyksen kuntoon kotikonstein? Mikä aiheuttaa närästystä? ET-lehden omalääkäri Risto Laitila vastaa.

1. Mitä närästys on?

Närästys on ruokatorven tulehduksesta johtuvaa rintalastan takaista poltetta. Ruotsin kielen halsbränna (kurkkupolte) ja englannin heart burn (sydänpolte) sanovat sen ehkä osuvammin.

2. Mitä oireita närästykseen kuuluu?

Närästys on refluksitaudin yleisin oire. Refluksitauti tarkoittaa sitä, että ruokatorven alasulkijalihas lerpahtaa tuon tuosta omia aikojaan ja hapanta mahansisältöä lirahtaa ruokatorven herkälle limakalvolle. Ruokatorvi tulehtuu ja vaurioituu, mikä tuntuu poltteena etenkin aterioitten jälkeen ja yöllä makuuasennossa.

Joskus mahalaukun hapanta litkua ryöpsähtää nieluun asti ja se aiheuttaa pitkäaikaista yskää. Ruokatorvessa voi tuntua myös palantunnetta.

Taustaa: Näin hoidat refluksitautia

3. Onko närästys vaarallista?

Yli viisikymppiselle ilmaantuva närästys on tähystyksen aihe. Ikää myöten syöpäriski kasvaa, ja siksi tämän ikärajan ylittävät närästelijät tähystetään herkästi. Myös nielemisvaikeus tai kipu niellessä, oksentelu, laihtuminen ja anemia on tutkittava tähystämällä.

4. Miksi jotkut ihmiset ovat muita alttiimpia närästykselle?

Kessuttelijat, kuivasta suusta kärsivät ja raskaana olevat naiset potevat närästystä muita enemmän. Tupakka heikentää ruokatorven sulkijan toimintaa, eikä vähentynyt syljeneritys riitä neutraloimaan ruokatorveen noussutta happoa. Raskauden aikana vatsaontelon paineolosuhteet altistavat refluksille. Myös kumartelua ja nostelua vaativa työ saattaa närästää.

Miksi 20-vuotiaalla on niin paljon limaa nielussa?

5. Mitä lääkäri haluaa tietää potilaan närästyksestä?

Jos hakeudut närästyksen takia lääkäriin, kirjaa ylös jo kotona tärkeimmät esitiedot. Kuinka kauan olet kärsinyt närästyksestä? Nouseeko mahansisältöä ylöspäin? Kuinka monesti näitä oireita on viikon aikana? Onko yöllä oireita vai pelkästään päivällä? Kirjaa kaikki oireet tarkasti, lääkäri kysyy niitä.

6. Mitkä ruoat tai juomat aiheuttavat närästystä?

Lääkäri kysyy myös ruokailutottumuksista. Syötkö aina mahan täyteen? Kuinka pitkä väli on viimeisestä suupalasta nukkumaanmenoaikaan? Syötkö tavallisesti rasvaisia ruokia vai kevyesti? Minkä verran juot alkoholia? Mitä tavallisesti juot jos yleensä juot? Tupakoitko? Paljonko? Pidätkö happamista mehuista, esimerkiksi appelsiinimehusta? Kuinka paljon juot kahvia? Minkälaista kahvia se on?

Stressi kuriin Fodmap-ruokavaliolla – "lääkäri kehotti kokeilemaan"

7. Voiko närästystä hoitaa muuttamalla elintapojaan?

Refluksitaudin ja närästyksen hoidossa eivät lääkkeettömät hoidot useinkaan riitä. Mutta lievä närästys voi pysyä kurissa, jos ylipainoaan saa pudotettua, kessuttelun kuriin, välttämällä ilta-aterioita (vähintään kolme tuntia väliä ennen nukkumaanmenoa), syömällä kevyesti ja välttämällä aineita jotka on huomannut ärsyttävän.

Sängyn päätypuolen nosto 15–20 senttimetrin puupalikoilla voi helpottaa yöoireita merkittävästi.

8. Mitä lääkitystä närästykseen on?

Mahalaukun hapontuottoa hillitään tehokkaimmin happopumpun estäjillä, niin kutsuilla PPI-lääkkeillä. Ne ovat pratsoli-loppuisia nimiltään. Tehokkaita vahvuuksia saa ilman reseptiäkin pieniä pakkauksia. Lääkärit kirjoittavat usein vahvimpia vahvuuksia ja niin sanotussa PPI-testissä tupla-annosta parin viikon ajan. Tällä selvitetään, miten maksimaalinen lääkitys vaikuttaa oireisiin. Miedommin mutta joskus riittävän hyvin närästystä lievittävät H2-salpaajat ja antasidat, joita saa myös ilman reseptiä.

9. Voiko närästyslääkkeitä syödä jatkuvasti?

On oikeastaan yllättävää, ettei pitkäaikaisestakaan happosalpaajahoidosta ole raportoitu kovin paljoa haittavaikutuksia. Tiedetään toki, että muun muassa B12-vitamiinin, raudan, kalkin ja magnesiumin imeytyminen häiriintyy pitkäkestoisessa hoidossa, joten hyvää yhteispeliä tarvitaan lääkärin ja potilaan välillä, kun hoitoaika venyy pitkäksi. Mutta esimerkiksi suolistosyöpien määrää happosalpaajahoidot eivät näytä lisäävän eikä keuhkokuumeelle altistuminenkaan näyttäisi olevan ongelma.

10. Mistä sairauksista närästys voi kertoa?

Äkillinen ja kova närästyspolte ja kipu saattavat olla merkki sydänlihaksen hapenpuutteesta, sydäninfarktista. Jos tällainen iskee, on syytä soittaa 112:een.  

Lue myös: Vaivaako sydän? Tunnista oireet ajoissa

Lähde: Lääkäri Risto Laitila

Vierailija

Mistä närästys kertoo? 10 kysymystä lääkärille

Närästykseen on hyvin yksinkertainen lääke josta on ollut jo pitkään kokemuksia. Ruokasooda neutralisoi mahahappoja ja parantaa närästyksen. Myös syömisessä on syytä välttää vaaleaa leipää, jossa on käytetty rypsiöljyä, se aiheuttaa helvetinmoisen närästyksen. Vältä närästyslääkkeitä joissa käytetään alumiinia, se ei poistu elimistöstä, kulkeutuu aivoihin ja heikentää ajanmyötä muistia.
Lue kommentti

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unen laatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa