Oman rokotussuojan selvittäminen voi olla melkoista salapoliisinhommaa. Lue, miten voit yrittää selvittää, mitä rokotuksia olet saanut ja milloin.
Vanha pahvinen rokotuskortti on ollut kateissa kauan. Vaikka se sattuisi löytymään, se tuskin on ajan tasalla. Mielessä ei ole mitään muistikuvaa siitä, mitä rokotteita on tullut otettua ja milloin.
Onko syytä olla huolissaan tartuntatautien takia? Esimerkiksi Italiassa on todettu viimeksi kuluneen vuoden aikana tuhansia tuhkarokkotartuntoja, Ruotsissakin kymmeniä, ja tauti jyllää yhä. Kyseessä on raju sairaus, jonka jälkitautina voi tulla keuhkokuume, keuhkotulehdus tai aivotulehdus.
Suomessakin voi saada tuhkarokon esimerkiksi täällä vierailevalta turistilta.
– Jos ei ole saanut rokotetta tai ei ole taudin sairastamisen myötä saatua suojaa, Suomessakin voi saada tuhkarokon esimerkiksi täällä vierailevalta turistilta. Niin kävi viime kesänä Itä-Savossa, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Tuhkarokko tarttuu hyvin herkästi ja sen voi saada jo siitä, että oleskelee esimerkiksi samassa junavaunussa tai terveyskeskuksen odotustilassa tartuttajan kanssa.
– Tuhkarokkoon sairastunut alkaa tartuttaa muita jo muutamaa päivää ennen kuin ihottumaoireet alkavat. Rokotettukin voi joskus saada tartunnan, jos altistuminen on ollut voimakas. Yleensä tauti on silloin kuitenkin lievä, Nohynek toteaa.
Viisikymppisillä suojaa ei aina ole
Jos on saanut kaksi annosta tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan annettavaa MPR-rokotetta, voi yleensä olla huoleti. Yhdistelmärokotteen antaminen aloitettiin vuonna 1982. Lapsia on rokotettu Suomessa tuhkarokkoa vastaan järjestelmällisesti kuitenkin jo vuodesta 1975 lähtien.
1960-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin syntyneet puolestaan ovat useimmiten sairastaneet tuhkarokon ja saaneet sitä kautta suojan tautia vastaan. Merkintä tuhkarokon, kuten myös vihurirokon ja sikotaudin sairastamisesta näkyy tavallisesti neuvolakortissa. Valitettavasti kortti ei monellakaan ole tallessa eikä aina ole ketään, jolta voisi kysyä, onko sairastanut taudin.
Jos yksikin kolmesta taudista on sairastamatta, tarvitsee rokotuksen.
– Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa MPR-rokote. Jos yksikin kolmesta taudista on sairastamatta, tarvitsee rokotuksen. Sen voi ottaa, vaikka olisi sairastanut jonkin näistä taudeista. Sairastetut taudit eivät haittaa rokotteen antamista eikä yliannostusta voi tulla.
MPR-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja sen saa ilmaiseksi terveysasemalta. Erityisesti ”pudokasryhmän” eli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa syntyneiden kannattaa hakea rokote.
Tehosteet tarpeen
Toinen rokote, joka on syytä pitää voimassa, on jäykkäkouristus-kurkkumätärokote eli dT-rokote. Se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Käytännössä jokainen suomalainen kaikkein iäkkäimpiä lukuun ottamatta on saanut sen lapsena. Rokotuksia on tärkeää tehostaa aikuisiässä.
– Aikuisille suositellaan tehosterokotusta 20 vuoden välein 25 vuoden iästä 65 ikävuoteen, sen jälkeen 10 vuoden välein. Jos kaatuu pyörällä, koira puree, ruusunpiikki pistää tai saa muun haavan ja jäykkäkouristusbakteerin itiöitä arvellaan joutuneen haavaan, rokotussuojaa voidaan tehostaa jo 10 vuoden välein, Nohynek sanoo.
Kurkkumätä on harvinainen.
Jäykkäkouristuksen aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerien elimistössä tuottama hermomyrkky. Bakteeri on yleinen maaperässä ja myös esimerkiksi koirien suussa.
Kurkkumätä on harvinainen. Sitä on todettu Suomessa viimeksi vuonna 2015 turvapaikanhakijalla. Maahanmuuton kautta Suomeen voi tulla yksittäisiä kurkkumätäbakteerin kantajia, mutta taudin leviäminen on hyvän hygienian ja korkean rokotuskattavuuden ansiosta epätodennäköistä.
– Jos ei ole saanut dT-rokotetta koskaan esimerkiksi korkean iän tai rokotusvastaisuuden vuoksi, perusrokotussuojan saamiseksi tarvitaan kolme annosta, Nohynek toteaa.
Kaikki 65 vuotta täyttäneet saavat maksutta influenssarokotteen.
Aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu myös poliorokote eli IPV. Poliosuoja on suomalaisilla yleensä kunnossa, eikä perussarjaa tarvitse tehostaa aikuisiällä, ellei matkusta riskialueelle. Riskialueet, joissa poliovirus edelleen kiertää, voi tarkistaa Matkailijan terveysoppaan maakohtaisesta luettelosta THL:n verkkosivuilta.
Kaikki 65 vuotta täyttäneet saavat maksutta myös influenssarokotteen. Influenssa jälkitauteineen voi olla ikääntyville vakava, jopa hengenvaarallinen sairaus.
Juttu on julkaistu ET terveys -lehdessä 6/2018
Kenelle
punkkirokote?
TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokote antaa suojaa punkkien levittämää puutiaisaivotulehdusta vastaan. Tartunnan voi saada punkin puremasta niillä alueilla, joilla tautia esiintyy punkeissa. Rokote ei suojaa borrelioosilta eikä muilta punkin levittämiltä taudeilta.
Maksuttoman rokotteen saavat kolme vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka asuvat vakituisesti tai kesäasunnossa alueilla, joilla puutiaisaivotulehdusta esiintyy tavallista enemmän. Ajan tasalla oleva luettelo kunnista löytyy THL.n nettisivustolta, thl.fi.
Muilla alueilla asuvat ja oleskelevat voivat halutessaan ottaa rokotuksen omalla kustannuksellaan. Sitä kannattaa harkita, jos mökkeilee tai liikkuu luonnossa yli kuukauden ajan alueella, jossa puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on korkea.
Jos on kyse rokotteesta, joka on otettu jotakin matkaa varten, kannattaa muistella, mikä matka se oli ja milloin. Jos siis on taas lähdössä jonnekin, missä tiettyä rokotetta tarvitaan. Googlata voi, kauanko sellaisen teho kestää.
Kysyin terveyskeskuksesta, jonka alueella olen viimeiset 10 vuotta ja ylikin asunut. Sieltä näkyi, että tetanus y.m. olivat vanhenemassa ja sain uuden piikin.
