Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.

Moni entinen sohvaperuna on hämmästynyt, miten tanssin huuma vie mennessään. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

1. Kuinka hyvin tanssi kohottaa kuntoa?

Tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Siinä on vain se ero, että kurssin tai illan aikana tanssitaan helposti 2–5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Terveysliikunnasta tanssi käy jo melko vaatimattomilla määrillä:

1–3 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerralla. Jos tanssii viikoittain muutaman tunnin kurssilla ja kerran viikossa 4–5 tuntia lavalla, peruskunto – tanssikunto – kohenee puolessa vuodessa. Jalat eivät enää väsy, ei hengästytä ja jaksaa tanssia tauotta koko illan.

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota.

2. Vahvistaako tanssiminen lihaksia?

Kyllä, erityisesti syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hyvän tanssiasennon pitäminen parantaa pienten, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyyttä sekä hartia- ja käsivarren lihasten sekä lapaluiden alueen ryhtilihasten kuntoa. Monelle tulee tanssijan ryhti.

Jalkojen lihasvoima kehittyy etenkin nopeissa lajeissa, joissa liike on joustavaa, ponnistavaa ja suuntautuu ylös ja alas. Myös hitaiden lajien jalkatyöskentely ja tukijalan työntötekniikka vaativat voimaa pakaroiden, reisien, pohkeiden ja jalkaterien lihaksistolta. Lihaskuntojumppaa olisi kuitenkin suositeltava tehdä oheisharjoitteluna pari kertaa viikossa.

3. Millä tavalla tanssi auttaa ehkäisemään kaatumisia?

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota. Myös reaktiokyky paranee. Tanssijan tukipinta on pieni ja haastetta lisäävät liike eri suuntiin, oman ja toisen ihmisen keho, sen paino ja ohjaus sekä musiikki, joka säätelee rytmiä ja tapaa liikkua yhdessä. Tanssissa tulee suunnanvaihdoksia, pysähdyksiä ja pyörähdyksiä. Liikkeiden suunnat saattavat taitavan viejän käsissä muuttua silmänräpäyksessä, ja hyvä seuraaja pystyy hetkessä sulautumaan viejän tulkintoihin. Vastaavasti liukastuessa tai kompastuessa tanssija löytää tasapainon ja myötäliikkeet nopeasti.

4. Mitkä tanssit vahvistavat luita?

Luita lujittavat erityisesti hypyt, suunnanvaihdokset ja väännöt. Tällaista kuormitusta tarjoavat etenkin polkka, jenkka ja masurkka. Kuitenkin kaikki tanssiminen, jossa ollaan jalkojen päällä ja hytkytellään lajin tahtiin, kuormittaa luita ja tekee niille hyvää.

5. Mitkä tanssit ovat hyviä nivelille?

Rauhalliset, pehmeiden liikkeiden lajit, kuten rumba-bolero, hidas foksi ja tango, samoin salsa. Eniten niveliä kuormittavat hyppivät ja pomppivat lajit. Uusimpien tutkimusten mukaan kevyet iskut tosin ovat hyväksi nivelrustolle. Usein ihmiset turhaan arastelevat vauhdikkaampia lajeja. Toki jos on paha nivelkuluma tai muuten sattuu polviin tai nilkkoihin, kannattaa ottaa varovasti.

6. Sopiiko tanssi ylipainoiselle tai huonokuntoiselle?

Tanssi sopii kaikille. Monet ylipainoiset liikkuvat pehmeästi parketilla. Tanssiminen on hyvä apu painonhallintaan. Jos kunto on huono, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä tehoa ja vaativuutta vähitellen.

7. Voiko tanssilla elvyttää kipeää selkää?

Tanssiessa kipeät ja kiristyneet selkälihakset saavat aerobista liikuntaa. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea ja jomotus usein hellittää. Selän hyvinvointia parantaa myös se, että asentoa ylläpitävät lihakset vahvistuvat tanssiharrastuksen myötä.

Joskus tanssi voi kipeyttää selkää. Esimerkiksi iskiasvaivassa hermosärky pahenee kuormituksessa, ja varsinkin vieminen voi aiheuttaa viejän selälle liikaa kuormitusta. Myös välilevyn pullistuma voi äityä tansseissa.

Tanssin kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee.

8. Miten tanssi hoitaa mieltä?

Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa. Tanssit ovat monelle viikon kohokohta, keino päästä irti arjen huolista. Tanssi luo yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Sen kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee. Paritansseissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisua.

9. Voiko tanssilla virkistää aivoja ja ehkäistä muistisairauksia?

Liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista, ja tanssi hoitaa aivoja monipuolisesti. Tanssissa aivot joutuvat koordinoimaan käsien, jalkojen ja koko kehon liikkeitä. Tanssija miettii askelia, kommunikoi parin kanssa ja huomioi muut tanssijat.

Tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

10. Mikä vaikutus musiikilla ja tunteilla on tanssissa?

Tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys. Musiikki ja tanssi parantavat kuitenkin tutkimusten mukaan mielialaa ja lievittävät kipua.

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Tanssin ja luovan liikkeen kautta voi ilmaista sellaisiakin tunnekokemuksia, joille ei välttämättä löydy sanoja.

11. Mistä tanssilajista kannattaa aloittaa?

Siitä, mikä itseä kiinnostaa – on se sitten balettia, salsaa tai humppaa. Lajeja on niin paljon, että joka makuun löytyy varmasti sopiva. Jos lavatanssit kiinnostavat, hyviä aloituslajeja ovat foksi, valssi, humppa ja fusku. Näiden perustanssien kautta oppii paritanssissa tarvittavaa liikekieltä, askeltamista, vientiä ja seuraamista.

12. Kuinka vanhaksi voi tanssia?

Niin kauan kuin on intoa ja sisällä sykkii! Tanssimisella ei ole ikärajaa. Tanssipaikoilla käy paljon nuoria mutta myös hyvin iäkkäitä tanssijoita. Askel hieman lyhenee iän myötä, mutta menohalut säilyvät. Tanssimiseen ei välttämättä tarvita jalkoja, vaan tanssia voi keinu- tai pyörätuolissakin.

Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia.

13. Onko tanssi lääkettä?

Ehdottomasti. Liike on lääkettä kaikissa muodoissaan, ja tanssissa siihen yhdistyy vielä musiikki ja sosiaalisuus. Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia, joka tehostaa mielihyvän tunnetta ja voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Tanssi helpottaa stressiä siinä missä yksinäisyyttäkin. Se hoitaa sydäntä, aivoja, luita ja niveliä. Se tuo elämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Asiantuntijat: tanssinopettaja, fysioterapeutti Maija Astikainen, fysioterapeutti, tanssiurheilu-valmentaja Maija Salminen, musiikkiterapeutti, tanssi-liike-terapeutti Marko Punkanen sekä alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto.

Vierailija

Miten paljon tanssi kohottaa kuntoa? 13 faktaa tanssin terveyshyödyistä

Pariton nainen kirjoitti: Kyllähän sitä tanssisi jos olisi partneri. Tämä hyvinvoinnin edistämisen muoto sopii vain pareille. Olen harrastanut parisalsaa nyt puolisen vuotta. Koskaan minulla ei ole ollut "omaa" paria. Kaikilla tunneilla, joilla olen ollut, parit ovat vaihtuneet koko ajan. Jotkut harvat pariskunnat haluavat tanssia vain keskenään, ja se heille toki suodaan, mutta oma pari ei todellakaan ole mikään vaatimus. Tanssikursseja on myös pareille, mutta ei se mikään normi ole...
Lue kommentti