Pirjo Björkman joogaa, vaikka hänellä on kulumia selkärangassa ja lannerankakin mutkalla. Liikunnalliseksi kasvanut Pirjo uskoo, että notkeutta parantava laji pelastaa hänen liikkuvuutensa.

"Innostuin joogasta kuusi, seitsemän vuotta sitten, kun ystävätär houkutteli minut mukaan tunnille. Sen jälkeen olen käynyt samalla ohjaajalla kaikki nämä vuodet. Seniorijoogassa tehdään kevyitä venytyksiä ja taivutuksia sekä tasapainoa edistäviä liikkeitä. Muutamia harjoituksia teen myös kotona.

Minulla on kulumia selkärangassa, ja lisäksi lannerankani on mutkalla. Näistä vaivoista huolimatta pystyn joogaamaan, koska ohjaaja antaa vaihtoehtoja niille asennoille, jotka eivät minulle sovi. Teen monet liikkeet tuolilla istuen.

Lääkärit ovat ihmtelleet, miksei minulla ole kulumia lonkissa.

Uskon, että se on joogan ansiota, koska siinä tehdään paljon lonkkien liikkuvuutta lisääviä liikkeitä.

"Pystyn vielä kumartumaan niin, että sormet osuvat lattiaan."

Olen lapsesta saakka liikkunut paljon. Aikuisena olen harrastanut pyöräilyä, kuntosalia, uimista, taijia ja vatsatanssia, mutta niitä kroppani ei enää kestä.

Joogassa ajatukset lakkaavat häiritsemästä. Tunnilla en ajattele muuta kuin että miten teen tämän liikkeen."

Auttaako joogaaminen sinua? Vai kokeilitko ja oliko yhtä tyhjän kanssa? Osallistu keskusteluun alla. 

Vierailija

Pirjo Björkman, 79, aloitti joogan: "Lääkärit ovat ihmetelleet lonkkiani"

Minulla on osteoporoosi ja kipeät polvet sekä käppyrävarpaat, joten en pysty esim. seisomaan yhdellä jalalla kaatumatta. Monet muutkin liikkeet ovat minulle mahdottomia. Jumpparyhmissä aina käsketään notkistaa polvet, olen jumbona siellä. - Uin lähes päivittäin, ja vielä minulla on mielestäni hyvä ryhti. Vesi on ainoa elementti, jossa olen kuin kala vedessä.
Lue kommentti

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unen laatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa