Pirjo Björkman joogaa, vaikka hänellä on kulumia selkärangassa ja lannerankakin mutkalla. Liikunnalliseksi kasvanut Pirjo uskoo, että notkeutta parantava laji pelastaa hänen liikkuvuutensa.

Innostuin joogasta kuusi, seitsemän vuotta sitten, kun ystävätär houkutteli minut mukaan tunnille. Sen jälkeen olen käynyt samalla ohjaajalla kaikki nämä vuodet. Seniorijoogassa tehdään kevyitä venytyksiä ja taivutuksia sekä tasapainoa edistäviä liikkeitä. Muutamia harjoituksia teen myös kotona.

Minulla on kulumia selkärangassa, ja lisäksi lannerankani on mutkalla. Näistä vaivoista huolimatta pystyn joogaamaan, koska ohjaaja antaa vaihtoehtoja niille asennoille, jotka eivät minulle sovi. Teen monet liikkeet tuolilla istuen.

Lääkärit ovat ihmtelleet, miksei minulla ole kulumia lonkissa.

Uskon, että se on joogan ansiota, koska siinä tehdään paljon lonkkien liikkuvuutta lisääviä liikkeitä.

”Pystyn vielä kumartumaan niin, että sormet osuvat lattiaan.”

Olen lapsesta saakka liikkunut paljon. Aikuisena olen harrastanut pyöräilyä, kuntosalia, uimista, taijia ja vatsatanssia, mutta niitä kroppani ei enää kestä.

Joogassa ajatukset lakkaavat häiritsemästä. Tunnilla en ajattele muuta kuin että miten teen tämän liikkeen.”

Auttaako joogaaminen sinua? Vai kokeilitko ja oliko yhtä tyhjän kanssa? Osallistu keskusteluun alla. 

Vierailija

Pirjo Björkman, 79, aloitti joogan: ”Lääkärit ovat ihmetelleet lonkkiani”

Minulla on osteoporoosi ja kipeät polvet sekä käppyrävarpaat, joten en pysty esim. seisomaan yhdellä jalalla kaatumatta. Monet muutkin liikkeet ovat minulle mahdottomia. Jumpparyhmissä aina käsketään notkistaa polvet, olen jumbona siellä. - Uin lähes päivittäin, ja vielä minulla on mielestäni hyvä ryhti. Vesi on ainoa elementti, jossa olen kuin kala vedessä.
Lue kommentti