Kyky seisoa yhdellä jalalla ja kyykistyä lattiaan saakka paljastavat paljon.

Ikääntyvien naisten lonkkamurtumariskiä voi ennakoida hyvin yksinkertaisella testillä. Yhdellä jalalla seisominen ja lattiaan asti kyykistyminen ovat yllättävän tarkkoja toimintakyvyn mittareita.

Haparoivuus näissä fyysisissä suorituksissa ennusti murtumaa varsin tarkasti, kiteyttää Itä-Suomen yliopiston tutkija Toni Rikkonen, joka palkittiin Ostpre-tutkimuksestaan äskettäin Yhdysvaltain luusto- ja mineraalitutkimuksen seuran (American Society for Bone and Mineral Research) kokouksessa.

Kaikkiaan tutkimuksen seurantajakso kesti 15 vuotta, ja se paljasti myös lonkkamurtuman ja kuoleman riskin korreloivan vahvasti keskenään.

Panosta myös puristusvoimaan

Yllättävintä tutkimuksessa oli se, että lonkkamurtuman riski voitiin havaita jo suhteellisen nuorilla. Tutkimuksen osallistui liki 3 000 naista joiden keski-ikä tutkimuksen alkaessa oli 59 vuotta.

Yhdellä jalalla seisomisen ja kyykistymisen ohella  testattiin myös käden puristusvoimaa.

10 sekunnin raja

Testin alkaessa naisista lähemmäs puolella, 43 prosentilla, toimintakyky oli alentunut. Heidän kohdallaan myös murtumariskin ja kuolleisuuden havaittiin olevan suurinta

Suurin lonkkamurtumariski oli niillä, jotka eivät pystyneet seisomaan yhdellä jalalla edes kymmentä sekuntia.

Tutkija Toni Rikkosen mukaan toispuoleinen asento mittaa sekä tasapainoa että monipuolista keskivartalon lihasten hallintaa.

Mitä opimme? Treenaaminen kannattaa aina.
Jalkalihaksia ja tasapainoa parantava harjoittelu on olennaisen tärkeää ikään katsomatta. Varsinkin vaihdevuosista vanhuuteen.

Vierailija

Helppo testi: onko sinulla lonkkamurtuman riski?

Vierailija 07.01.2015 klo 15:12 En usko että monikaan meistä pystyy ihan noin vaan yhden jalan varassa kyykistymään, en minä ainakaan. Ei semmosta temppua voi ajatella määritteeksi. Sekä ja että tai Aivan niin. Kyseessä on kaksi eri liikettä. Yhdellä jalalla seisominen on ensimmäinen osuus, alas kyykistyminen (kahden jalan varassa) on toinen. Pystyn seisomaan yhdellä jalalla riittävän kauan, mutta kyykkyyn en pääse polvien vaikean nivelrikon vuoksi.
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: