Kipua. Hankausta. Känsiä. Syyllinen näihin vaivoihin voi löytyä vaikka sukasta, sanoo jalkaterapian ammattilainen.
Eläkkeelle pari vuotta sitten jäänyt Metropolian jalkaterapian lehtori Riitta Saarikoski patistaa yli 50-vuotiaita käymään jalkaterapeutilla kerran vuodessa, koska iän myötä jalkavaivat lisääntyvät. Varpaiden asento muuttuu, jalkaterä leviää ja vaivasenluu sekä vasaravarpaat ovat yleisiä.
Viimeistään viisikymppisenä täytyy tarkistaa kenkä- ja sukkakoko, sillä suurin osa jalkavaivoista aiheutuu puristavista kengistä ja sukista.
– Liian pieni sukka on yhtä paha kuin kiristävä kenkä. Esimerkiksi 39–41 koon sukka ei riitä 41:n jalalle. Sukan pitäisi jäädä vähän löysäksi varpaista.
Saarikoski kehuu hyvien jalkineiden ja jalkavoimistelun estävän parhaiten jalkavaivoja. Hyvä kenkä on koroton, ja lesti on päkiästä leveä ja joustava. Silloin jalkaterän lihakset pääsevät hyvin liikkumaan. Kengän pitäisi olla niin kevyt, ettei se edes tunnu jalassa.
Koska kaupoissa on useimmiten vain F-lestin kenkiä, Saarikoski tilaa leveämmät H-lestin kengät saksalaisen Klingelin nettikaupasta.
Varvas lipeää ruodusta
Isovarpaan tyvinivelen vaivasenluu, luuliika, syntyy laskeutuneesta poikittaiskaaresta ja kengän jatkuvasta hankauksesta. Patti kasvaa, isovarvas kääntyy naapureita kohti ja tyvinivel kipeytyy. Vaivasenluut ovat periytyviä, mutta ei niitä kaikille sukurasituksesta kärsiville tule.
Kun varvas lähtee ruodusta, pitäisi jo voimistella eikä odotella. Alkuvaiheessa on helppoa tehdä varvasharjoituksia vaikka puolikkaan tennispallon päällä painaen. Liike pitää niveltä paikallaan. Kivut johtuvat eri suuntaan liikkuvasta tyvinivelestä.
Pahatkin vaivasenluut paranevat motivoituneella voimistelulla, mutta niitä voi hoitaa myös yksilöllisellä varpaanoikaisijalla, varpaanerottajalla tai lastalla.
– Jalkaterapeuttien myymä Hallufix-lasta käy molempiin jalkoihin. Varvas ojentuu heti ja kipu häipyy. Sitä voi pitää muutaman tunnin jalassa.
Avojaloin kävely on mainiota laiskurin jalkavoimistelua. Saman harjoituksen saa ohutpohjaisesta kevytjalkineesta, sillä jokainen kivi tuntuu, ja lihakset aktivoituvat.
Ongelmaiset kynnet ja känsät
Sisäänkasvanut isovarpaan kynsi aiheuttaa punoitusta, turvotusta ja pahimmillaan tulehduksen. Tästä voi syyttää vain itseään ja väärää kynnen leikkaustapaa. Jos nyrhii kynnen liian lyhyeksi ja pyöristää reunoista se kasvaa helposti kynsivallin sisään. Jalkaterapeutti hoitaa ongelman helposti pujottamalla palan kuitukangasta kynnen reunan alle tai jousen kynnen päälle.
Siitä kynsi kasvaa itsekseen kuntoon.
Monia vaivoja syntyy kengän hankauksesta, niin myös liikavarpaita eli känsiä. Känsä ilmaantuu usein kovettuman alle, varpaanväleihin tai päihin. Kovettumat ja känsät pysyvät parhaiten poissa, jos ihon pitää pehmeänä ja joustavana.
– Suosittelen jokailtaista voitelua rasvaisella perusvoiteella. Hauduttava kantasuoja viimeistelee tehon. Kipeitä varvaskänsiä voi suojata silikonitupella. Jalkaterapeutti voi myös ottaa känsän juurineen pois, Saarikoski sanoo.
Varpaat koukussa
Vasaravarpaat koukistuvat nivelestä niin, että varpaan pää osuu alustaan.
Koukistuminen johtuu lihasten epätasapainosta: jalkapöydän päällä olevat varpaiden lihakset kiristyvät ja jalkapohjan lihakset heikkenevät. Syynä voi olla levinnyt päkiä, vaivaisenluu tai liian pienet kengät, joissa on kapea ja matala kärki. Niissä varpaat eivät pääse kävellessä ojentumaan ja vetäytymään kuten niiden pitäisi, Saarikoski toteaa.
Itsehoito on helppoa. Jalkavoimistelu, kireiden lihasten hieronta ja venyttely pitävät vasaravarpaat liikkuvina. Myös päivittäinen rasvaus ja varvasnivelten ojentelu on tärkeää. Varpaan voi suojata hankausta vastaan suojaputkella tai joustosidoksella, jolloin ei synny känsiäkään.
– Varpaiden oikaisijoitakin tehdään, mutta ne eivät mahdu kenkiin. Oikean kokoisilla, leveälestisillä ja kärjestään riittävän korkeilla kengillä pärjää hyvin.
Inha luupiikki
Luupiikki on aktiivisesti urheilevan vaiva, joka seuraa kantakalvon rasituksesta. Kantakalvon toinen pää kiinnittyy kantapäähän ja toinen viiteen jalkapöytäluuhun. Kun kantakalvo rasittuu liikaa, sen verenkierto estyy ja kalvoon tulee pieniä repeämiä. Kuormituksen jatkuessa syntyy samaa luuliikaa kuin vaivasenluuhun. Kivun aiheuttaja ei siis ole luupiikki, vaan kantakalvon ärsytystila.
– Kuormitus pitää lopettaa heti, kun kantakalvo kipuilee. Sitä voi lievittää kylmägeelillä tai teippauksella, mutta en suosittele yölastoja enkä liian voimakasta venytystä.
Saarikoski kehottaa ensimmäisenä venyttelemään kunnolla takareisien kireitä lihaksia. Jos kiristys on kovaa, kannattaa käydä hierojalla ensiavussa.
– Tässä iässä lihakset kiristyvät nopeasti. Kun hieroja on saanut ne joustaviksi, voi itse jatkaa päivittäistä venyttelyä.
Usein väitetään korkokenkien vähentävän luupiikin aiheuttamaa kipua.
– Tavallaan näin onkin, koska silloin ei venytetä koko ajan kipeää kantakalvoa. Mieluummin käyttäisin kuitenkin luupiikkiä varten tarkoitettua silikonikantalappua. Se pehmittää ja ajaa koron asiaa.
