Jäykisteleekö selkä tai jalat? Lukijamme Anne Oroza kokeili kolmea erilaista tapaa lisätä liikkuvuutta ja vetreyttää jumeja. Enää ei taivutella nenää pakolla kohti polvia vaan pyritään lempeästi kokonaisvaltaiseen kehonhallintaan.

Feldenkrais-menetelmä

Feldenkrais-menetelmä on venäläissyntyisen fyysikon Moshe Feldenkraisin 1940-luvulta lähtien kehittämä kehollinen oppimismenetelmä. Sen avulla voi syventää kehontuntemustaan yksinkertaisten liikkeiden avulla. Menetelmä lisää nivelten liikkuvuutta, parantaa ryhtiä ja tasapainoa sekä koordinaatiota.
Kenelle?
Kaiken ikäisille ja kuntoisille sopiva harjoite.
Missä?
Feldenkrais-tuntien ohjaajia on eri puolella Suomea. Koulu­tetut ohjaajat
löytyvät osoitteesta www.felden­krais.fi.

Annen kommentit:

– Täällä voi keskittyä omiin vahvoihin, terveisiin kohtiin. Feldenkraisissa on mahdollista saada myönteisiä kokemuksia, vaikka olisi kuinka raihnainen, Kikka Salmi toteaa.
Hän on itse koulutukseltaan fysioterapeutti, mutta löysi Feldenkraisin työskennellessään Sveitsissä parikymmentä vuotta sitten. Silloin perinteinen fysioterapia sai jäädä.
– Tämä on niin paljon kiinnostavampaa ja ennen kaikkea hauskaa. Välillä nauretaan ihan vedet silmissä, pelkästään oman kehon tuntemisen riemusta.

Somaattinen venyttely

Somaattisessa venyttelyssä sekä venytetään lihaksia että harjoitetaan tasapainon hallintaa. Venyttelyliikkeissä painotetaan sitä, että venyvään lihakseen saadaan aktiivinen tuntuma ja keho pysyy liikkeiden aikana hallinnassa.
Kenelle?
Kaiken ikäisille. Annen kokeilemalla tunnilla oli liikkujia parikymppisistä seitsenkymppisiin. Esimerkiksi polvi- tai lonkkavaivaisille tarjotaan tarpeen vaatiessa vaihtoehtoisia liikkeitä.
Missä?
Ohjaajia on eri puolilla Suomea. Lisätietoa osoitteesta www.somaticstudio.fi.

Annen kommentit:

– Tämä oli silti minulle ainakin ensimmäisellä kerralla vaikeaa. Tuli niin paljon uutta asiaa, että olen melkein pyörällä päästäni, Anne toteaa.
Monet liikkeet olivat silti haastavuudessaan Annesta todella hyviä. Erityisesti hän piti pitkänomaisen pilates-rullan päällä makailusta ja reisilihasten rullailusta sen päällä, vaikka liike tekikin kipeää. Tosin hyvällä tavalla.
– On totta, että tämän jälkeen on selvästi energisempi olo kuin tullessa. Jotain kehossa siis selvästi tapahtui, en vain ehkä vielä tajua mitä, Anne nauraa.

Shindo

Shindo on japanilaisen taitoluisteluvalmentaja Kazuko Kuratomin 1980-luvulla kehittämä venyttelytekniikka. Se syntyi, kun Kuratomi etsi apua tyttärensä pahaan astmaan. Shindo-venytykset kohdistuvat kehon energiaratoihin eli meridiaaneihin. Samalla se venyttää helposti kireytyviä alueita, kuten alaselkää, jalkoja ja hartianseutua.
Kenelle?
Kaiken ikäisille. Jos nivelissä on paljon ongelmia, laji voi olla liian vaativa.
Missä?
Ryhmiä löytyy ympäri maata. Lisätietoa osoitteesta
www.shindo.fi.

Annen kommentit:

Annesta shindo tuntuu ensi kerran jälkeen kolmesta kokeillusta lajista eniten hänen jutultaan. Laji muistuttaa hänen omaa rakasta harrastustaan, joogaa.
– Joihinkin liikkeisiin olisin voinut jäädä vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Tiinan kosketus oli myös tärkeä, tuntui kuin niska melkein suli hänen sormiensa alla, Anne sanoo.

Vierailija

Näin venyttelet eri tekniikoilla

Pilates-rulla on hyvä myös alaselästä jalkaan säteilevään kipuun. Sain hierojaltani vinkin rullata tietyllä tavalla selälläni, kun valitin tätä kipua ja sillä olen saanut avun. Ilmeisesti jokin hermo jää pinteeseen, välillä se tulee ennalta varoittamatta vesijuoksussa, välillä ihan vaan jumppatunnilla. Alkuun kyllä rullailuasento tuntui vaikealta, mutta siihen tottui nopeasti.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju