Selän kipuoireet alkavat usein kudosvauriosta tai rappeumasta, mutta sen jälkeen kipua pitävät yllä myös pelko ja masennus. Parasta lääkettä selkävaivoihin on toivon vaaliminen ja liikunta.

Selkäkipu muuttaa hymyn irvistykseksi, sillä kipu on vaikea kestää, se vie mielen matalaksi ja saa vaipumaan itsesääliin. Kivun pahin seuraus on kivun pelko, koska se panee ihmisen jäykistämään selkänsä seipääksi ja lihaksensa kiveksi.

– Vaikka selkää vihloo, se ei mene liikkeessä rikki. Kun vihlonta iskee, paras lääke on yrittää rentouttaa alaselkä, koska se vähentää välilevyn painetta, sanoo fysiatri Sinikka Levoska.

Myös epätietoisuus oman vaivan laadusta saa ihmiset jännittämään lihaksiaan ja varomaan selän liikuttamista. Jäykkä, liikkumaton selkä tekee kivulle pesää.

Mistä kipu johtuu?

Useimmiten selkä kipeytyy siksi, että se on jumissa, eli se ei
toimi, vaikka kaikki sen osaset ovat kunnossa. Silloin puhutaan selän toiminnallisista häiriöistä.

Tyypillinen selkävaiva on pieni kudosvaurio alaselän väli­levyssä. Kansa tuntee vaivan noidannuolena. Toinen yleinen vaiva on välilevynpullistuma. Pullistuma voi ärsyttää tai puristaa jalkaan menevää hermoa ja silloin kipu säteilee sekä selkään että jalkaan; puhutaan iskiaskivusta.

lMyös selkärangan rappeuma voi aiheuttaa selkäkipua. Rangan kulumat ja nivelrikkomuutokset ahtauttavat selkäydinkanavaa
tai juurikanavia, jolloin hermot voivat joutua puristukseen.

Mikä avuksi

1 Lääkkeet. Äkilliseen selkäkipuun annetaan lihaksia
rentouttavaa lääkettä ja tulehduskipulääkettä. Parin päivän levon jälkeen pitää ponnistautua liikkeelle. Usein pieni liike, hippaseminen, tuntuu paremmalta kuin istuminen tai makaaminen.

Selän kipua pahentavat usein saunominen, lämpö, kosteus, tärinä ja veto.
Krooninen selkäkipu vaatii järeämmät aseet. Apua on saatu esimerkiksi mielialalääkkeistä ja epilepsialääkkeistä.

2 Liikunta. Potilaalle räätälöity ja ohjattu liikunta on tutkimuksissakin todettu hyödylliseksi pitkäaikaisen selkäkivun hoidossa. Selkää hoitavat vesikävely, pilates, venyttelyt ja kuntosaliharjoittelu.

Ravinnollakin on merkitystä: pysyäkseen terveenä luusto tarvitsee riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia.

3 Manipulaatio. Moni saa avun manipulaatiohoidoista, joissa selän ja nivelten pehmytkudosta ja hermokudosta yritetään saada joustaviksi hieromalla, venyttämällä ja nivellukkoja vapauttamalla. Manipulaatiohoitoihin ei pidä mennä, jos sairastaa osteoporoosia, selässä on syövän etäpesäkkeitä tai selkä on tulehtunut. Koulutettu hoitaja osaa kertoa, sopiiko hoito vai ei.
Turvallisia manipulaatiohoitoja antavat koulutetut OMT-fysioterapeutit, naprapaatit ja kiropraktikot.

Fysioterapiassa pyritään pitämään yllä ja parantamaan liikkumis- ja toimintakykyä. Hoitomuotoja ovat hieronta, manuaalinen ja fysikaalinen terapia.

4 Apuvälineet ja asennot. Ergonomia eli oikea työasento on tärkeää, puuhailipa sitten työpaikalla tai kotona. Esimerkiksi päätteen äärelle ei pidä unohtua tuntikausiksi, vaikka sukututkimus olisikin intohimo. Selän välilevyt hermostuvat, kun eivät saa liikettä, sillä silloin ne eivät saa myöskään ravintoa.

Puolipallotyyny pyllyn alla pitää selän liikkeessä istuessakin. Jumppapallo tai -keppi näköetäisyydellä muistuttaa elpymisliikunnan tärkeydestä.
Jos joutuu pitempään kävelemään asvaltilla, korkokengät kannattaa jättää kotiin.

Apuvälineiden käyttö ei ole vanhuutta vaan viisautta! Keppi tai rollaattori kantaa selän kuormaa. Joskus avun voivat tuoda hyvät jalkineet tai kenkien tukipohjalliset. Jalkaterän oikea kuormitus vähentää selkään kohdistuvaa rasitusta kävellessä.

5 Leikkaus. Pahimmissa selkäkivuissa avuksi on tullut selkäortopedia. Esimerkiksi spinaalistenoosista eli selkäydinkanavan ahtautumasta kärsivät saattoivat vielä 50- ja 1960-luvulla liikkua ällänmutkalla, mutta nyt kanavaa voidaan avartaa leikkauksessa. Leikkaushoitoa tarvitsevat kuitenkin vain harvat selkäkipuiset.

Ohjeet:
Sinikka Levoska ja Oulun seudun selkäyhdistys

Emmuli
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Selkä kuntoon

Totta, minäkin hankin satulatuolin ja olen siihen tyytyväinen. Istuminen pitkään ei kuitenkaan ole kenellekään hyväksi, olipa tuoli sitten millainen hyvänsä. Täytyisi muistaa jaloitella aina välillä. Itse olen onnistunut pääsemään eroon alaselän kivuista ottamalla päivittäiseksi rutiiniksi vatsa- ja selkälihasliikkeet. Eivät vie pitkää aikaa, mutta tuntuvat tepsivän.
Lue kommentti
Vierailija

Selkä kuntoon

Istuma asento vaikuttaa hyvin paljon asiaan. Itse vaihdoin työtuolia niin nyt on paljon helpomi olla http://proficient.fi/tuotelistaus/tyotuolit2 Tuolta tilasin ja sivustola löytyy myös satulatuolit http://proficient.fi/
Lue kommentti

Siellä ne ovat, piilossa selän takana, lapaluut nimittäin. Lavat kannattaisi pitää mielessä jatkuvasti, sillä niitä tarvitaan hyvän ryhdin ylläpitoon.

Lapaluista puhutaan ryhmäliikuntatunneilla enemmän kuin aikaisemmin, vahvistaa fysioterapeutti, liikunnanohjaaja ja pilatesohjaaja Riikka Ilmivalta Virkisteristä.

 – Ryhti on kovalla koetuksella nykyään, ja lavat ja niiden hallinta ovat olennainen osa koko ryhtiä ja olkapään tervettä toimintaa. Lapaluu ohjaa ja tukee käsien liikettä.

Suuri osa työikäisistä istuu koneiden äärellä päivät pitkät, minkä seurauksena vartalon etupuolen lihakset ovat lyhentyneinä, mutta selän puolella olevat lihakset pysyvät staattisessa venytyksessä. Ryhti muuttuu helposti kumaraksi.

Lisäksi lavat ovat useimmille meistä tuntematon alue. Lapaluut ovat piilossa selän takana, eikä niitä tule senkään vuoksi ajatelleeksi. Edes säännöllisen liikunnan harrastaja ei välttämättä tiedä, mikä lapaluun tehtävä on tai miten se liikkuu.

– Aina kun käsivarsi liikkuu, myös lapaluu liikkuu. Mitä paremmin lapaluu ohjaa ja vakauttaa käden liikettä, sitä paremmin olkapää toimii ja pysyy terveenä.

Etsi ryhti

Mistä sitten tietää, onko oma ryhti hyvä ja toimivatko lapaluut, niin kuin niiden kuuluisi toimia?

Olkapään kiputilat johtuvat usein häiriintyneestä käsivarsi-lapaluu-rytmistä. Käsi ja lapa eivät enää seuraa luonnollisella tavalla toisiaan. Kivuton olkapää kertoo siitä, että lapaluun ja käsivarren yhteispeli on kunnossa.

Riikka Ilmivalta neuvoo  tarkistamaan omien lapojen tilanteen näin:

  1. Asetu peilin eteen sivuttain ja katso, ovatko olkapäät kiertyneet vartalon etupuolelle. Jos ovat, ryhti ei ole paras mahdollinen.
  2. Samalla voi myös tarkistaa, ovatko olkapäät suorassa linjassa lonkkaluiden kanssa. Ryhdikkäässä asennossa näin on.
  3. Jos ryhti näyttää kumaralta, parempaa asentoa voi lähteä hakemaan oikaisemalla ylävartalo ja vetämällä pehmeästi olkapäitä ja lapoja taakse. Lapoja ei tarvitse kuitenkaan ylivenyttää vimmaisesti alas, sillä se ylivenyttää niskan ja hartian lihaksia.

Ryhtiä parantavia jumppaliikkeitä löydät tästä artikkelistamme. Säännöllisellä harjoittelulla ryhtiä saa oikenemaan.

Jos haluaa syventyä asiaan kotijumppaa enemmän, kannattaa mennä pilatestunneille. Pilates on erittäin hyvää ryhtitreeniä. Osaavassa ohjauksessa löytyy myös oikea lapatuki.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Nopea mutta tehokas taukojumppa vetreyttää niskaa, hartioita ja selkää sekä kohentaa ryhtiä. Tee vaikka joka ilta televisiota katsellessa.

1. Olkapäiden pyöritys

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Jousta polvia ja kierrä olkapäät eteen. Suorista jalat ja nosta olkapäät samalla ylös, vie ne taakse ja paina ne lopuksi alas. Pyöritä näin olkapäitä 8–10 kertaa.

2. Käsien kierrot

Seiso jalat yhdessä. Nosta kädet vaakatasoon. Kierrä oikea käsi ulospäin ja vasen sisäänpäin. Käännä samalla katse oikealle ja jousta polvista. Tuo kädet takaisin alkuasentoon.

Tee sama toiselle puolelle. Kun teet kierron, hengitä ulos, ja kun palaat keskiasentoon, hengitä sisään. Tee 8–10 kiertoa.

3. Rintakehän avaus

Seiso jalat yhdessä, jousta polvia ja vie kädet suorina eteen kiertäen niitä sisäänpäin, niin että kämmenen yläosat tulevat vastakkain. Pyöristä samalla yläselkää. Ojenna sitten ryhti ja vedä kädet taakse kyynärpäät edellä ja purista lapaluita yhteen. Hengitä eteen kurottaessa ulos ja taakse viennissä sisään. Tee avauksia 8–10 kertaa.

4. Pään veto taakse

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Vedä päätä vaakatasossa taaksepäin. Leuka painuu sisään. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Yritä pitää hartiat samalla rentoina. Toista 3–5 kertaa.

5. Sivutaivutus

Aseta Jalat lantion leveydelle, pidä kädet vartalon sivulla. Vie oikea käsi ylös ja taivuta vartaloa vasemmalle. Vedä oikea käsi kyynärpää edellä alas selän taakse ja purista samalla sormet nyrkkiin. Toista 4–6 kertaa. Tee sama toiselle puolelle.

6. Pään taakse taivutus

Seiso jalat hartioiden leveydellä, selkä ryhdikkäänä, hartiat rentoina. Kierrä käsivarsia hieman ulospäin. Pidä keskivartalo hallittuna. Venytä kaula pitkäksi. Nosta leukaa ylös ja taivuta päätä rauhallisesti taaksepäin. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Toista 3–5 kertaa